Sunday 15 December 2019

Joulu 2019 - ilon vai surun juhla?

Edellisestä postauksesta on tovin aikaa. Ei vaan ole ollut sopivaa hetkeä ja voimia pysähtyä kirjoittamaan. Tänään on ensimmäinen päivä kahteen viikkoon, kun pysähdyn, ajattelen, pohdin ja koen levollisuutta sekä ahdistusta saman aikaan. Elämä on vuoristorataa ja meikäläinen on nyt ollut pitkään kuopassa! En ole siellä yksin, vaan rakkaimpieni kanssa ja se on henkisesti voimia vievää. Jouluun on reilu viikko enkä tiedä lainkaan miten sen tulen viettämään tai missä sen vietän ja kenen kanssa? Mutta se on varmaa, että aika kulkee ja Joulu tulee....

Toinen rakkaista vanhemmistani sairastui syksyllä ja hän on tällä hetkellä saattohoidossa. Jaksaako jouluun, aika näyttää. Toinen tarvitsee kaiken mahdollisen konkreettisen avun, tuen, rohkaisun ja lohdutuksen. Välimatka estää päivittäiset tapaamiset. Työ velvoittaa minua yrittäjänä, vaikka olenkin voinut radikaalisti vähentää sitä tänä raskaana aikana. Sisarrusteni tukiverkko repeytyi. Nuorin meistä sairastui kriittisesti muutama päivä sitten. Paljonko surua ihminen kestää kerralla?

(kuva N.Laurila)
Kolikossa on kuitenkin aina kaksi puolta. Tänä jouluna koen joulun sanoman vahvempana kuin pitkiin aikoihin. Joulu on muutakin kuin ruokaa, lahjoja, kaupassa käyntiä ja juhlintaa. Joulu on uskoa parempaan huomiseen, johdatukseen, valoon ja elämään! Joulu antaa aikaa ja luvan pysähtyä oravanpyörässä, kiinnittää huomiota elämän tärkeimpiin asioihin ja olla yhdessä rakkaiden kanssa. Joulu on rauhoittumisen aikaa. Jouluna voi pysähtyä, summata kulunutta vuotta ja olla kiitollinen kaikesta siitä rosoisuudesta, ilosta ja kokemuksesta, joka on muovannut minusta ja sinusta ainutlaatuisen ja arvokkaan henkilön. En tiedä vielä, onko jouluni ilon vai surun juhla, mutta molemmat otan avosylin vastaan. Hiomalla hiilestä syntyy timantti!

Hyvää ja Rauhaisaa Joulua kaikille!