Sunday 18 December 2011

LymphaTouch-koulutukset jatkuvat vuonna 2012

Viime keskiviikkona satoi räntää ja tuuli puhalsi miltein myrskyn voimalla. Lähdin aamulla pimeässä klo 6 -aikaan ajelemaan kohti Nastolaa, jossa minun oli määrä pitää LymphaTouch-koulutus Pajulahden urheiluopistolla. Keli oli sen verran huono, että matkaan meni miltein 2 tuntia. Paikka oli minulle vieras, mutta onneksi navigaattori toimi ja opasti minut perille. Vau, miten upea tuo Pajulahden urheiluopisto onkaan.www.pajulahti.com. Päivä hurahti kuin siivillä innostavien ja mukavien ihmisten parissa. Koulutus onnistui yli odotusten ja kuulijat vaikuttivat innokkailta ja tyytyväisiltä. Urheiluopistossa aina sattuu ja tapahtuu, joten saimme ihan oikeita urheiluivammoja demohoidoiksi.

Yhteistyökuviot HLD Oy:n kanssa ovat sujuneet tosi mukavasti. Syksyn aikana olen pitänyt nyt kolme LymphaTouch-koulutusta: Porvoossa, Raaseporissa ja Nastolassa. Vuoden vaihteessa käynnistyvät uudet, suositut, hoitoalan ammattilaisille suunnatut koulutukset ja itse aloitan oman koulutus "kiertueeni" tammikuun lopulla Loviisasta. Odotan innolla näitä uusia haasteita ja uusien ihmisten tapaamista. Jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen ja ammattillisessa mielessä rikastuttava kokemus. Opettaessani muita, opin itsekin aina muilta jotain uutta! Jaettu asiantuntijuus on mieletön voimavara. Erityiskiitokset koulutusten organisoinnista kuuluvat HLD Oy:n henkilökunnalle ja erityisesti Minnalle, Terolle ja Juholle, jotka ovat olleet minulle suureksi avuksi, kiitos paljon! Toivottavasti yhteistyömme jatkuu yhtä hedelmällisenä vuonna 2012. Toivottavasti tapaan myös Sinut , hyvä blogini lukija, LymphaTouch-koulutuksessa! Koulutus kalenteri löytyy sivulta www.healthylifedevices.com.

Toivotan kaikille blogin lukijoille Oikein Hyvää Joulua!

Sunday 11 December 2011

Joulumietteitä

Pimeys on jo laskeutunut ja päivät tuntuvat tosi lyhyiltä. Elämme vuoden pimeintä aikaa, mutta onneksi jouluvalot tuovat maisemaan kaivattua lämpöä ja lohtua, odotusta jostain valoisammasta ajanjaksosta. Sydämen valosta voi sen sijaan nauttia jokainen joka päivä niin halutessaan. Positiivinen ajattelu, toisten ilahduttaminen ja pienistä arjen helmistä nauttiminen on elämän suola! Itse olen kuluneella viikkolla saanut monta hyvää uutista, joista vähäisin ei suinkaan ollut esikoiseni kihlautuminen, jota olen illalla menossa juhlistamaan. Odotan tätä tilaisuutta ja tapaamistamme lämmöllä ja kiitollisuudella. Tuntuu kuin äitinä olisin saavuttanut taas yhden tärkeän virstaanpylvään.

"Täytyy nauttia taipaleesta, matkalla olosta, eikä aina vain varrota perille pääsyä.", lukee uudessa vuoden 2012 ajanvarauspäivyrissäni. Itse olen kovasti nauttinut koko vuoden 2011 ajan taipaleestani yrittäjänä Sairaanhoitopalvelu-Leenassa. Kiitollisena ja nöyränä toivon saavani jatkaa tätä arvokasta työtä kipupotilaiden ja turvotuksesta kärsivien potilaiden hoidon parissa. Potilaat, verkostojen kautta tutuksi tulleet muut hyvinvointialan yrittäjät, kurssitoverit, yhteistyökumppanit ja ennen kaikkea ystävät ja perheeni ovat minulle todella tärkeitä voiman ja innostuksen lähteitä. Kiitos kaikille teille, juuri teidän ansiostanne olen tänäänkin onnellinen.

Parin viikon kuluttua rauhoitun joululoman viettoon lähimmäisteni seurassa. Uutta toimintaa vuodelle 2012 lähdetään Sairaanhoitopalvelu-Leenassa suunnittelemaan vuoden alusta. Jos sinulla, hyvä blogin lukija, on ideoita, ajatuksia tai toiveita Sairaanhoitopalvelu-Leenan toiminnan kehittämiseksi, ota rohkeasti yhteyttä ja vinkkaa minulle ajatuksiasi. Nykyistä toimintaa pääset katsomaan sivulta www.sairaanhoitopalveluleena.com ja yhteydenotto sivulta voit laittaa palautetta. Kiitän siitä jo etukäteen, sillä kaikki palaute on arvokasta!

Toivon blogin lukijoille oikein rauhaisaa joulun odotusta! "Kun me teemme parhaamme, emme milloinkaan tiedä, millainen ihme tapahtuu omassa tai jonkun muun elämässä."

Sunday 4 December 2011

Kipsatun raajan turvotuksen vähentäminen on mahdollista ja suotavaa!

Toisen adventtisunnuntai-iltapäivän mietteitä puskee pintaan. Ulkona on pimeää, tuuli viuhuu nurkissa ja sataa vettä! Ilmasto on niin ankea, että jopa meikäläisen kaltainen kesänlapsi, toivoo jo lumen ja valkeuden tuloa. Kaupoissa pyöriminen herättää pienen joulutunnelman kaiken koristelun ja tavarapaljouden keskellä, mutta  ulkoilma saa taas fiilikset synkiksi. Ainoa hyvä asia tässä on se, että ei ole vielä niin liukasta, että ihmiset jouluruuhkassa kaatuilisivat ja saisivat käsi- ja jalkamurtumia.

Tästä sopivana aasinsiltana infoa niille, joita moinen ikävä kohtalo on koskettanut. Raajan murtuessa siihen laitetaan yleensä hoidoksi kipsi, jota pidetään 5 - 6 viikkoa (tapauksesta riippuen). Kipsauksen tarkoitus on immobilisoida katkennut raaja lepotilaan, jotta luutuminen saa rauhassa edetä. Ongelmaksi muodostuu todella usein kipsatun raajan turvotus ja kipu. Kipsi estää raajan lihaspumpputoimintaa, joilloin imusuonten toiminta heikkenee. Lymfasuonten heikentynyt toiminta ja vauriokohdan tulehdusreaktio keräävät turvotusta kipsattuun raajaan. Kipsi puristaa, aiheuttaa kipua ja heikentää raajan kudoksen aiheenvaihduntaa. Kun potilas valittaa ongelmastaan hoitohenkilökunnalle tai lääkärille, sanotaan ongelman olevan normaalia. Valitettavan harvoin tähän ongelmaan tarjotaan apua.

Kun kipsi on poistettu ja röntgen kuvassa todettu luutuminen normaaliksi, jää potilaalle usein ongelmaksi turvonnut, kipeä ja liikerajoitteinen raaja! Tässä vaiheessa kehoitetaan käyttämään raajaa aktiivisesti ja normaalisti. Valitettavasti se on helpommin sanottu kuin tehty!

Tästä kaikesta ongelmasta vältyttäisiin jos kipsattua raajaa hoidettaisiin heti alkuvaiheesta asti LymphaTouch - alipainehoidolla. Hoito voidaan suorittaa heti kun raaja on kipsattu. Se toteutetaan kipsin molemmin puolin, ilman että häiritään kipsin immobisaatio tehoa. Kun turvotus vähenee kipsin alta, saadaan optimaaliset olosuhteet murtuman pikaiselle paranemiselle. Hoitoa tulee viimeistään antaa kipsin poiston jälkeen, jotta saadaan kudosturvotus pois ja liikeradat mahdollisimman pian normaaleiksi. LymphaTouch - hoidolla vältetään kroonisen hermopinteen syntyminen, josta ensimmäinen merkki on kipsin poiston jälkeinen raajan kipu, turvotus, heikentynyt verenkierto ja ihon värimuutokset.

Lyhyestä virsi kaunis: Jos kaadut, saat murtuman ja kipsihoidon. Pyydä lähete lähimpään LymphaTouch-klinikkaan niin maksimoit tehokkaan kuntoutumisen. Näin siis liukkaita kelejä odotellessa....

Sunday 27 November 2011

Kivun mittaaminen - kivunhoidon kulmakivi

Näin ensimmäisenä adventtina olemme sytyttäneet jouluvalot ikkunaan. Valo tuo lohtua pimeään iltaan, kun ulkona myrskyää ja sataa. Valoa sydämeeni toi myös jo aikuisen lapseni vierailu kotona ja pienen bonuslapsenlapsen 4-v. syntymäpäiväkutsut. Varsinkin näin joulun alla on tärkeää muistaa lähimmäisiään ja vietää yhteistä aikaa. Toisen ihmisen aito välittäminen ja läsnäolo on jokaiselle tärkeää!

Läsnäolo ja välittäminen sekä aito kuunteleminen, ovat erityisen tärkeitä taitoja myös kipupotilaiden hoidossa. Kipu on kärsimystä ja se valtaa hyvin kokonaisvaltaisesti sekä kehon että mielen. Kivun hoidon kulmakiviä ovat kipuhaastattelu ja kivun mittaaminen. Kipuongelma tulee tehdä näkyväksi, jotta hoidon vaikutusta voidaan arvioida. Yksinkertaisimmillaan kipua voidaan arvioida esim. numeraalisesti asteikolla 0 - 10. Tällöin "0" on tila, jossa potilas on täysin kivuton ja "10" on lähes sietämätön kipu. Kun potilas on kertonut arvionsa kivun voimakkuudesta, voidaan hoitotoimenpideiden jälkeen arvioida tilaa uudelleen samalla asteikoilla. Jos kipu numero on pienentynyt, ollaan hoidossa oikealla tiellä.

Jos numeraalinen arvio tuntuu vaikealta, voidaan käyttää visuaalista kipujanaa tai verbaalista arvioita kivun voimakkuudesta. Tärkeää on kuitenkin pitäytyä aina samassa "mittarissa", jotta vastaukset ovat vertailukelpoisia. Kivun voimakkuuden arviointi on helppoa ja yksilöllistä. Oikeaa tai väärää vastausta ei ole. Kipu on aina subjektiivinen tuntemus ja kokijalleen totta. Kivun mittaaminen on ainoa tapa saada selville annetun kivun hoidon teho ja vaikuttavuus. Silti valitettavan harvoissa hoitopaikoissa tänä päivänä suoritetaan kivun mittausta.

Toivon, että jakamalla tietoa tästä asiasta, kipupotilaat itse valveutuvat kertomaan kipunsa voimakkuutta hoitaville henkilöille. Tämä velvoittaa hoitohenkilökuntaa kirjamaan tuloksen asiankirjoihin ja jos kivunhoidossa ei saavuteta riittävän hyvää hoitovastetta, voi potilas vedota esim. hoitovirheeseen. Eihän korkeaa verenpainetta tai korkeita laboratorio arvojakaan jätetä hoitamatta!

Kivun mittaamiseen "eksyin" adventtiajatuksista, koska ajattelin rakasta tytärtäni, joka aikoo tehdä perushoitaja koulutuksessa käytännön harjoitteluun liittyvän opinnäytetyön kivun mittaamisesta. Olen siitä ylpeä!

Sunday 20 November 2011

Lymfaterapeutti on turvotusten hoidon asiantuntija

Vau, mikä viikko taas pulkassa ja uusi edessä! Työn mielekkyyttä lisää kivun ja turvotusten hoidon selkeä tarve ja kysyntä. Vireyttä pitää yllä haastelliset potilastapaukset. Kivun hoidossa ollaan Suomessakin jo valveutuneita, mutta lymfaterapian saralla ei ole pitkään aikaan tapahtunut uutta, paitsi tietty nyt viime vuosina. Edelleenkin kuulee ikäviä kertomuksia pitkittyneestä turvotus ongelmasta, johon ei ole saatu riittävän asianmukaista hoitoa tai edes hoitoon ohjausta. Tilaa on pidetty ns. normaalina, vaikka periaatteessa mikään turvotus ei sitä ole. Lymfaterapiaa pidetään osittain edelleen virheellisesti ns. vaihtoehtohoitona, vaikka se on mitä suuremmassa määrin lääketieteellistä hoitoa, jota antavat koulutetut lymfaterapeutit, joilla on myös joku muu terveydenhuollon ammattinimike (esim. sairaanhoitaja, perushoitaja, fysioterapeutti, jne.). Me koulutetut lymfaterapeutit olemme silti ylpeitä omasta hyvästä ammattitaidosta, joka pohjautuu asianmukaiseen ja laadukkaaseen lymfaterapeutin peruskoulutukseen.

Lymfaterapian huippuosaajat löytyvät edelleenkin Etelä-Saksasta, Földiklinikalta, joka sijaitsee 45 min junamatkan päässä Freiburgista, Schwartzwaldissa Hinterzartenissa, upeissa maisemissa. Lääkäripariskunta Michael ja Ethel Földi perustivat klinikan vuonna 1979 entiseen spa-hotelliin. Tänä päivänä klinikalla toimii moniammatillinen lymfaterapiaan erikoistunut asiantuntija joukko ja potilaita tulee sinne eri puolilta maailmaa.

Toki myös Suomessa on edistytty lymfaterapian saralla ja manuaalisen lymfaterapian sekä kompressioterapian rinnalle on otettu uusia menetelmiä, kuten esim. LymphaTouch-alipainehoito, kinesiolymfateippaus ja Hivamat - Deep Oscillation menetelmä, joihin myös allekirjoittanut on saanut tutustua. Erittäin hyvä uutinen tällä alalla on n 2 vuotta sitten aloitetut imusolmukesiirrot, joita on tehty mm. TYKS:issä (Turussa) ja Helsingissä Töölössä. Lisää aiheesta löytyy Lymffis-lehdestä 1/2011 (Suomen Lymfahoito ry:n jäsentiedoite). Siinä aiheesta kertoo lisää Töölön sairaalan plastiikkakirurgian dosentti Sinikka Suominen.

Toivon suuresti, että kaikki turvotusongelmasta kärsivät ottaisivat rohkeasti yhteyttä lymfaterapeutteihin, jos heillä on turvotuksia, jotka eivät häviä esim. nesteenpoistolääkityksellä tai toimenpiteen tai vamman jälkeen ns. normaalissa ajassa. Mitä varhaisemmin ongelmaan puututaan, sen paremmat ovat hoitotulokset. Hoitamattomana pitkittynyt turvotus heikentää kudoksen aineenvaihduntaa ja aiheuttaa palautumattomia muutoksia.

Kepeyttä joulun odotukseen!

Sunday 13 November 2011

VAU - mikä viikko!

Todella mahtava viikko takana ja toivottavasti yhtä mahtava viikko taas edessä! Edellisessä kirjoituksessa puhuin kipeän olkapään kirouksesta ja eilen sain mahtavia uutisia tähän liittyen. Tapasin "epävirallisesti" ihan muissa asioissa yhden olkapää kipuisen henkilön, joka on käynyt vastaanotollani kaksi kertaa vaivansa vuoksi LymphaTouch hoidossa. Hän tervehti iloisena ja sanoi, että ei tarvitse palveluitani enempää tällä haavaa. Oli kahden hoidon jälkeen palannut töihin ja olkapää kipu täysin poissa ja liikeradat kunnossa. Hän jopa demonstroi ja huitoi kädellään vaivattomasti olkapäätä pyörittäen. Olin itsekin äimän käkenä! Lääkäri oli lähettänyt potilaan hoitooni ihan viimeisenä oljenkortena ennen suunniteltua olkapää leikkausta, että näin.....Jäi hyvä fiilis!

Loppuviikon vietin Pyhtäällä http://www.hotelmantyniemi.fi/ upeassa maisemassa meren rannalla ihanien ja energisten naisyrittäjä kollegoiden kanssa. Ideoitiin, innovoitiin ja kehitettiin toimintaamme. Saatiin akut ladattua ja visiot tarkennettua. Pää kuhisee uusia oman yritystoiminnan kehitysideoita...Haluaisin löytää sairaanhoitaja kollegan, joka olisi kiinnostunut kivunhoidosta ja lymfaterapiasta sekä tietysti yrittäjyydestä! Tämä toive heitetään nyt eetteriin.

Tulevalla viikolla käynnistyy uusi haaste. Aloitan yhteistyötoiminnan HLD:n eli Helathy Life Devices Oy:n kanssa sertifioituna LymphaTouch-kouluttajana ja mikäs olisi sen parempi aloituspaikka kuin Porvoo, oma kotikaupunki. Tarkoituksena on jakaa LymphaTouch-tietoutta koulutuksien kautta Etelä-Suomen alueella. Hiukka jännittää, mutta samalla olen innoissani tästä mahdollisuudesta. Toivottavasti tapaan monia mukavia ihmisiä näissä merkeissä!

Terve sielu terveessä ruumiissa on paikkansa pitävä motto, jonka johdattamana tänään vihdoinkin sain hilattua luuni kuntosalille. Treenin ja infrapunasaunan jälkeen olo on taivaallinen ja tästä on hyvä kääntää katse kohta uutta mahdollisuuksien viikkoa!

Sunday 6 November 2011

Kipeän olkapään kirous!

Viikko on ollut työntäyteinen ja mielenkiintoinen. Viikonloppuna, kun olisi tarkoitus hengähtää ja kerätä voimia tulevaan työviikkoon, iskee hoitajalle sama vamma kuin hoidettaville, kipeä olkapää. Näinhän se on, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä eli itseään tulee harvemmin huollettua.

Kipeä ja liikerajoitteinen olkapää on viheliään kiusallinen vaiva, joka haittaa arkiaskareita. Monesti taustalta löytyy erilaisia syitä: rasitusta, toistuvia samoja liikeratoja, lihaskireyttä, niveltulehdusta, nivelsidevamma, revähdystä, nivelen kulumaa, kudosturvotusta, pinnetiloja, jne. Oire on kuitenkin sama: kipua olkapäässä eikä kättä voi käyttää normaalisti.

Kipeä olkapää vaatii tutkimuksia ja syyn selvittelyä. Hoitona käytetään usein kipulääkkeitä ja  paikallishoitoa sekä lepoa eli sairauslomaa, jos henkilö on vielä työelämässä. Fysikaalinen hoito ja aktiivinen kuntoutus aloitetaan heti akuutin kivun helpottaessa.  Näistä toimenpiteistä voi olla apua, mutta toisinaan vaiva pitkittyy.

Ennen leikkauspäätöstä kannattaa kuitenkin vielä kokeilla fysioterapeuttista alipainehoitoa. LymphaTouch alipainehoidolla voidaan lievittää kudospaineesta ja lihaskireydestä johtuvaa kipua sekä parantaa nivelen liikkuvuutta vähentämällä nivelen tulehdusta ylläpitävää turvotusta. Viikottain olen voinut havaita positiivisia tuloksia olkapääkivun hoidossa. Ensin vähenevät yöllisen kivut, sitten päivällä ilmaantuva kipu lievittyy ja lopulta liikeradat paranevat, eikä kipu enää haittaa normaalia arkea samassa määrin kuin ennen hoitoa. Kuntoutuksen edetessä on jopa voitu luopua suunnitellusta leikkauksesta.

Viikonloppuna otin LymphaTouchin kotiin ja TV:tä katsellessani lauantai-iltana hoitelin omaa kipeää olkapäätäni. Sunnuntaina olo oli jo parempi. Lisäsin LymphaTouchin jälkeen kinesioteipit tukemaan olkanivelen liikeratoja ja tukemaan ympäröivien lihasten toimintaa. Näin olen taas valmis uuteen työviikkoon ja uusiin hoitotyön haasteisiin.

Sunday 30 October 2011

Kummanki kaa on parempi!

Hersyvää huumoria, menevää musiikkia, kulinaristisia nautintoja ja upeaa luonnon syksyistä väriloistoa. Siinä oli viikonlopun anti noin lyhykäisyydessään. Miniloma pääkaupungissamme voi olla antoisa ja rentouttava hyvässä seurassa. Kotiin tullessa nousevat kuitenkin työkuviot heti taas mieleen. Viikonloppuna nähdyn Kummanki kaa- shown hengessä jäin pohtimaan samaa kuin Anne ja Ellu eli Kumman kaa. Siis kumman kaa kannattaa tehdä hoitoja : LymphaTouchin vai kinesioteippauksen?

Tänä päivänä harva potilaistani lähtee vastaanotoltani kokeilematta LymphaTouch-alipainehoitoa, eivät ainkaan kipupotilaat tai turvotuksesta kärsivät. Toinen suuri ryhmä, joka selkeästi hyötyy LymphaTouch-hoidosta ja kinesioteippauksesta ovat lihashuoltoon tulevat ja ns. revähdys- tai nyrjähdysvamma potilaat. Leikkauksen jälkeisen turvotuksen hoitoon liitän aina LymphaTouch-hoidon ja yleensä myös kinesiolymfateippauksen.

LymphaTouch- hoito parantaa verenkiertoa ja lymfan virtausta, vähentää kudospainetta, turvotusta ja kipua. Kinesioteippaus nopeuttaa ja tehostaa esim. monien urheiluvammojen kuntoutusta. Se parantaa lihasten toimintaa, parantaa nivelten liikkumista ja lievitää kipuja.(Olen jo aiemmassa blogi kirjoituksessani 21.8.2011 käsitellyt enemmän kinesioteippauksen vaikutuksia). Eli hoidot tehostavat toistensa vaikutusta selkeästi. Jos siis täytyy valita, että kumman kaa, niin oikea vastaus on sama kuin Ellulla ja Annella: "Kummanki kaa". Heillä tosin oli eri kysymys: "Kumman kaa olisit mielummin Pete Parkkosen vai Koop Arposen?"

Heli Sutelan, Minna Koskelan ja Ilkka Merivaaran mainio showkiertue on käynnissä. Suosittelen sitä lämpimästi, sillä nauru ja huumori lisäävät endorfiinin tuotantoa. Endorfiini on elimistön oma hormoni ja mahtava kipulääke. Nauruun voi siis jäädä "koukkuun", sillä tämä nauruhuume voi aiheuttaa riippuvuutta.....haluamme lisää naurua ja hyvää oloa!

Myös liike on lääkettä! Näin syksyllä on hyvä lähteä kuuntelemaan musiikkia, joka saa kehon liikkumaan ja tanssijalan vipattamaan. Lauantai-iltana tanssin sieluni kyllyydestä mahtavan ja karismaattisen Paula Koivuniemen esiintyessä aikuisikään entineelle yleisölle. Meno oli mahtavaa ja liikuntapiirakan suositukset täyttyivät leikiten. Liikkuminenkin voi olla hauskaa!

Kellot on siirretty ns. normaaliaikaan ja illat ovat pimeitä. Nyt on hyvä sytyttää kynttilät, valoa ja lämpöä tuomaan, ottaa lämmin kupillinen yrttiteetä ja rentoutua hetkeksi vaikkapa katsellen lempiohjelmaa telkkarista tai lukien hyvää kirjaa. Rentoutuessa latamme akkuja ja valmistaudumme uuteen alkavaan viikkoon. Mitähän hyvää ja mielenkiintoista elämä meille taas tarjoaa?

Sunday 23 October 2011

Arvot ohjaavat toimintaamme

Pidän yleensä puhelimen äänettömällä hoitaessani potilaita, jotta hoito ei keskeytyisi. Hoidon jälkeen tarkistan tulleet puhelut. Viime viikon lopulla yhden hoidon aikana oli tullut monta puhelua ja viestiä. Lähdin selaamaan niitä ja ne olivat kaikki sisariltani ja äidiltäni! Mitä nyt? Asia selvisi pian, eikä uutinen ollut miellyttävä. Iäkäs isäni oli autoillessaan saanut sairauskohtauksen, menettänyt tajuntansa, kolaroinut ja makasi nyt sairaalan päivystyspoliklinikalla. Niin pienessä hetkessä voi koko päivän suunnitelmat mennä uusiksi! Vain silmänräpäys ja kaikki voi olla elämässämme toisin! Anna Puun sanoin:"Se pistää miettimään....."

Välillä elämän kulku ja kohtalon käänteet saavat meidät miettimään elämän arvoja. Mikä on oikeasti tärkeää? Arvot ovat eräänlaisia hyvyyteen liittyviä käsitteitä ja ne ohjaavat toimintaamme. Arvot ovat asioita, joita pidetään tärkeinä ja ne ovat opittuja, kulttuurisidonnaisia ja liittyvät etiikkaan, normeihin ja moraaliin. Pulpahtaa mieleen laulu alakoulu ajoilta: " Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa..."Miten se liittyy tähän tajunnan virtaan, en tiedä.

Arvojen pohtiminen tuotti tuloksena oman yritykseni arvot. Koen, että tärkein arvo toiminnassani on rehellisyys. Pyrin siihen, että Sairaanhoitopalvelu-Leenan toiminta on rehellistä ja avointa kaikkia yhteistyökumppaneita ja potilaita kohtaan. Toinen merkittävä arvo on luottamus, sillä vain luottamuksellinen hoitosuhde voi olla toimivan vuorovaikutuksen perusta. Yksilön kunnioittaminen on tärkeä arvo. Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija. Kollegiaalisuus on arvo, joka näkyy verkostoitumisen tuomana voimavarana. Aito välittäminen on tärkeää ja siihen liittyy aito läsnäolo ja kuunteleminen, jotka ovat toimivan hoitosuhteen peruspilareita. Jaettu asiantuntijuus ja positiivinen ajattelu toimivat itseisarvoina ja hoitotyössä kantavana voimavarana.

Ajellessani toista sataa kilometriä tapaamaan sairaalassa makaavaa isääni, joka onneksi selvisi hengissä pienin ruhjein, olin sisimmässäni hyvin onnellinen. Arvot, ovat opittuja asenteita ja koin  onnistuneeni opettamaan arvokkaita ajatuksia omille lapsilleni, jotka  molemmat  päättivät myös lähteä isoisän luo sairaalaan. Kriisissä läheisten tuki on paras lääke!

Sunday 16 October 2011

Pukeudun pinkkiin! Roosanauha rules!

Tämän syksyinen Roosanauha-kampanja on käynnissä. Pinkki nauha sopii hyvin vaaleansiniseen työtakkiini. Kampanjointi rintasyövän puolesta sopii kuin nenä päähäni. Onnekseni en vielä itse ole kokenut sairautta, mutta päivittäin hoidan naisia, joille tämä asia on ehkä liiankin tuttu.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Syöpäsäätiön www.cancer.fi sivuilta löytyy tilastotietoa, jonka mukaan Suomessa todettiin vuonna 2009 4 464 uutta rintasyöpätapausta. Noin joka 9 nainen sairastuu rintasyöpään jossain elämänsä vaiheessa. Miesten rintasyöpä on harvinainen, mutta heitäkin on n 15 tapausta vuodessa. Tällä hetkellä rintasyöpätapauksista n 1/4 todetaan 25 - 49 -v. iässä, toinen 1/4 vuosien 50 -59 välillä ja valtaosa eli n 50% syöpätapauksista ilmaantuu naisille, jotka ovat yli 60-vuotiaita. Onneksi Suomessa ollaan syövän hoidossa kärkimaita ja tällä hetkellä 88% sairastuneista on elossa 5 vuoden kuluttua sairastumisesta. Hyviä tilastoja aiheesta löytyy sivuilta: http://www-dep.iarc.fr/NORDCAN/FI/StatsFact.asp?cancer=180&country=246 .

Rintasyöpäleikkauksen yhteydessä poistetaan usein kainalon imusolmukkeita, minkä seurauksena joillekin potilaille saattaa ajan kuluessa kehittyä leikatun puolen yläraajan lymfaödeema eli voimakas turvotus. Jos oiretta ei hoideta, syntyy liikerajoituksia ja kipua. Tätä vaivaa hoidetaan tehokkaasti lymfaterapialla ja lääkinnällisellä kompressiolla eli tukihihalla ja mahdollisesti myös käsineellä.  Monet potilaat joutuvat turvautumaan tähän hoitoon lopun ikänsä. Tekniikan kehittyessä tämäkin potilasryhmä voi nyt nauttia entistäkin tehokkaammasta hoidosta ja paremmasta lopputuloksesta kun manuaaliseen lymfaterapiaan liitetään fysioterapeuttinen LymphaTouch-alipainehoito ja kinesiolymfateippaus. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että potilas tyytyväisyys on ollut taattua, kun olen yhdistellyt näitä hoitoja.

Rinnakkain-lehden artikkelissa ( Rinnakkain-lehti 2/2011) oli hyvä juttu kurssikaverini Jonnan antamasta hoidosta rintasyöpään sairastuneelle, ihan kuvien kera. Se löytyy myös HLD Oy:n sivuilta kohdassa ajankohtaista : http://www.healthylifedevices.com/fi/ajankohtaista .

Joskus olen tavannut naisia, joilla on vuosia sitten leikattu rintasyöpä ja sitten jopa yli 10 vuoden kuluttua heillä alkaa leikatun puolen käsi turvota. Potilas on ihmeissään, mistä tämä johtuu? Silloin kannattaa pikaisesti käydä lääkärillä, joka varmistaa, että syöpä ei ole uusiutunut. Sitten on tärkeää aloittaa lymfaterapia ajoissa ja riittävän tehokkaasti. Näin vältytään turvotuksen kroonistumiselta ja saadaan paremmat hoitotulokset ja parempi elämänlaatu. Turvotus ei ole normaalia!

Kampanjointi Roosa-nauhan merkeissä jatkuu. Kiitos miehille, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana rakkaiden naisten asialla: "Rakkaudesta se mieskin keluu"- oli tosi hyvä juttu!

Sunday 9 October 2011

LymphaTouch lievittää kipuja, joihin perinteiset hoidot eivät tepsi!

Onko sinulla ollut pitkään jokin kipuvaiva, jota et ole saanut kuriin ns. perinteisillä menetelmillä kuten lääkkeillä, kylmähoidoilla, hieronnalla, venyttelyllä, jne? Jos näin on, niin suosittelen kokeilemaan LymphaTouch-fysioterapeuttista alipainehoitoa. Joka viikko hämmästelen yhdessä potilaitteni kanssa hoitotuloksia. "Miten näin lempeältä tuntuva hoito voi olla noin tehokas?",  ihmettelevät hoidettavat henkilöt. Silloin on syytä kerrata hoidon ideologiaa ja vaikutusmekanismia.

LymphaTouch-hoitovaikutus perustuu paine-eron synnyttämään alipainetilaan kudoksessa. Lymfaneste virtaa korkeammasta painetilasta kohti alempaa painetilaa. Samalla iho ja ihonalaiset kudokset venyvät alipaineen aiheuttaman imun johdosta. Kudoksen venyminen aktivoi lymfajärjestelmän toimintaa. Tämän  mekanismin aktivoituminen poistaa kudoksesta tulehduksen aiheuttajia, vähentää kudosturvotusta ja kudospainetta sekä vapauttaa mahdolliset pinnetilat. Alipainehoito vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja kiihdyttää verenkiertoa. ELI LymphaTouch hoito luo keholle optimaalisen tilan korjata itse vauriot. Mieletön LUOMU-HOITO! Ilman sivuvaikutuksia ja kipua! Hoitoa voidaan tehostaa ja sen vaikutusta pidetää liittämällä hoitoon kinesioteippaus.

Alipainehoito on tehokas niska-hartia-selkä kipujen hoidossa, ns. levottomissa jaloissa, "tenniskyynärpään" ja "hiirikäden" hoidossa, kipeiden nivelten hoidossa (esim. turvonneet polvet) sekä ns. luupiikin hoidossa. Urheiluvammojen paraneminen ja urheilusuorituksen jälkeinen palautuminen on LymphaTouch hoidon ansiosta nopeampaa ja tehokkaampaa.

LymphaTouch- hoito on tietokoneohjelmoitu hoito, jossa potilas ei altistu säteille, sähkölle tai radiofrekvenssille. Hoito sopii ns. vauvasta vaariin ja jopa niille henkilöille, joilla on esim. sydämen tahdistin tai keinoniveliä.

Onko sinulla jo kokemuksia tästä Suomalaisesta alipainehoitomenetelmästä? Aiheeseen voi tutustua lähemmin sivuilla www.healthylifedevices.com.
Sinä, Etelä-Suomessa toimiva terveydenhoitoalan ammattilainen,  jos olet kiinnostunut laitteen käytön ilmaisesta koulutuksesta sekä LymphaTouchin kahden viikon ilmaisesta koekäytöstä niin ota yhteyttä! Yhteydenottolomake kotisivuillani: www.sairaanhoitopalveluleena.com.
Minä ja potilaani olemme enemmän kuin tyytyväisiä LymphaTouchiin! :)

Sunday 2 October 2011

Tieto vai asenteet - kumpi ohjaa toimintaamme?

Kivunhoidossa törmää usein otsikon kysymykseen. Viime viikolla TV:ssä esitetyssä ohjelmassa, Inhimillinen tekijä, haastateltiin kahta lapsensa syövän takia menettänyttä vanhempaa ja Terhokodin saattohoidosta vastaavaa lääkäriä, Juha Hännistä. Ohjelmassa pohditiin Suomen kivun- ja saattohoidon periaatteita. Hänninen totesi, että asenteissa ja tiedoissa on parantamisen varaa.

Muutama vuosi sitten Helsigissä kivunhoidon koulutuksessa Suomen ainoa kivunhoidon professori Eija Kalso totesi, että hyvä kivunhoito on potilaan oikeus, hoitohenkilökunnan velvollisuus ja hoitolaitoksen laatuvaltti. Toteutuuko se?

Suomi on lääketieteellisessä mielessä monen sairauden hoidossa edelläkävijä maa, mutta miksi meillä kivunhoito on edelleen lapsen kengissä? Tietoa on ja koulutusta on, mutta onko se asenne aina kohdallaan? Itse olen vahvasti sitä mieltä, että potilas saa juuri sellaista kivun hoitoa ja oireiden lievitystä, kuin millainen asenne hoitohenkilkökunnalla on tähä vaikeaan asiaan.

Asenne on aina arvoperustainen tapa toimia tai reagoida johonkin asiaan. On tärkeää luoda omalle toiminnalle arvot ja pyrkiä noudattaamaan niitä. Näin vältytään ns. rooliristiriidalta ja toimintaa on helpompi motivoida, perustella ja arvioida.

Sairaanhoitopalvelu-Leenan missio on nostaa esille kivunhoidon ja eri syistä johtuvan turvotusten hoidon tärkeyttä ja arvostusta.Auttaa hoitoyhteisöjä luomaan laatustandardeja ja auttaa sekä tukea kipupotilaista ja turvotuksesta kärsiviä hoitoprosessissa.

Toimintaa ohjaavat arvot ovat: rehellisyys, luottamus, kunnioitus, kollegiaalisuus, välittäminen, asiantuntijuus ja positiivinen ajattelu. Toivon, että toiminnasta välittyy arvot ja asenne sekä tieto-taito.

Pöydälläni olevassa Positiivareiden ikikalenterissa on lause: "Mahdollisuudet ovat yksi miljoonasta, että sinulla voisi olla ongelmia, joita et voisi poistaa muuttamalla omaa asennettasi." Tämä on hyvä lause ja se pätee myös meihin hoitotyöntekijöihin ja tietysti jokaiseen yksilöön. Tuulta purjeisiin ja nokka kohti uusia haasteita ja uutta alkavaa viikkoa!

Sunday 25 September 2011

Kipulääkkeiden viidakossa

Kuluneena viikkona olen muutaman kerran taas saanut törmätä "kipulääkeviidakon" ongelmaan. On hyvä, että meillä Suomessa saa tulehduskipulääkkeitä reseptivapaasti apteekeista, mutta valitettavasti ne eivät ole riittävän tehokkaita kaikkeen kipuun, eivätkä toisaalta ihan vaarattomiakaan. Mistä potilas tietää, mikä lääke vaikuttaa mihinkin kipu ongelmaan? Onko annostukset aina ihan selvillä? Saako potilaat apteekissa riittävästi tietoa ja ohjausta lääkkeiden annostelusta, sivuvaikutuksista ja mahdollisista haittavaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa? Ehtiikö lääkäri tai hoitaja paneutumaan näihin kysymyksiin vastaanotolla? Kenen on viime kädessä hoitovastuu?

Vastaanotolla yksi tärkeimmistä tehtävistäni on antaa tietoa ja ohjausta lääkkeiden käyttöön liittyvissä asioissa. Moni jättää lääkkeet ottamatta luettuaan pakkauksessa olevan tuoteselosteen. Pitkä lista haittavaikutuksista ja lääkkeen "väärä" käyttöindikaatio saa monen jättämään motivoidun lääkityksen kesken. Sitten otetaan vaihtoehdoksi ns. miedompi lääkitys ja sitä ylisuuri annos. Tämä ilmiö on tavallinen, kun potilaalle on määrätty ns. komiolääkettä eli vahvaa opioidipitoista kipulääkettä. Moni pelkää turhaan riippuvuutta ja sitä, että jos ottaa vahvaa lääkettä "liian" aikaisin, niin sitten se ei enää myöhemmin tehoa. Tosiasiassa pitäisi toimia juuri päinvastoin. Kovaa kipua hoidetaan pienellä annoksella vahvaa kipulääkettä, jotta saadaan kipu hallintaan ja sitten voidaan siirtyä miedompaan lääkkeeseen asteittain. Tulehduskipulääkkeilläkin on haittavaikutuksia ja niillä on ns. kattoannos eli maksimi vuorokausiannos, jota ei tule ylittää. Jos lääkettä otetaan yliannos, se aiheuttaa haittoja, mutta ei lisää kivunlievitystä.

Monilla ikäihmisillä kipulääkkeet voivat ns. "jäädä listalle", vaikka käyttötarvetta ei enää ole. Tämä on haitallista, sillä vanhusten lääkkeiden sietokyky on heikentynyt ja monen lääkkeen yhteiskäyttö tuo mukanaan muita ongelmia. Toiset lääkkeet kumoavat toistensa vaikutuksia ja toiset taas tehostavat toistensa vaikutusta. Lääkehoidon seuranta on ehdottoman tärkeää ja kokonaislääkitys tulisikin tarkistuttaa hoitavalla lääkärillä ajan tasalle.

Oman ongelmansa kipulääkehoitoon tuovat asenteet ja kivunhoidon pirstaleisuus. Kipu on oire, joka kuljettaa potilasta monelle eri lääkärille ja eri hoitolaitoksiin. Jokainen asiantuntija katsoo kipuongelmaa omien "asiantuntija silmälasien" läpi ja määrää hoidon siltä näkökulmalta. Kokonaisvaltainen ja kokonaisvastuullinen kivunhoito vaatii riittävää kivunhoidon osaamista ja laaja-alaista lähestymistapaa kipuongelmaan. Kivunhoito on haasteellista ja aikaa vievää, mutta hyvin palkitsevaa.

Kipulääkitys on Suomessa kivunhoidon kulmakiviä, mutta kokonaisvaltaiseen kivun hoitoon kuuluu moniammatillista yhteistyötä ja eri ammattiryhmien osaamisen yhdistämistä potilaan parhaaksi. Kipua voidaan hoitaa!

Sunday 18 September 2011

Arjen pienissä iloissa on suuri voima!

Taas on yksi viikko takana ja uusi viikko edessä. Viikonloppuna minulla on tapana päättää edellinen viikko pohtimalla sen tapahtumia ja oppeja, samalla kun suuntaan ajatukseni tulevan viikon ohjelmaan ja suunnitelmiin. Tällainen eräänlainen "tilitys" auttaa jäsentämään ja koordinoimaan toimintaa. Viikonloppuna yritän aina myös ns. ladata akkujani ja huolehtia omasta hyvinvoinnistani niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Kulunut viikonloppu oli huippu! Pitkästä aikaa tapasin molemmat lapseni ja vietimme yhteistä aikaa lauantaina lounaalla ja sunnuntaina vierailemalla vanhempieni luona syntymäpäivä kutsuilla. Äitinä on upeaa nähdä, kuinka omista pikku lapsista on kasvanut upeita nuoria aikuisia! Vanhempina voimme antaa lapsillemme juuret, joista on hyvä ponnistaa ja kasvaa, mutta itse heidän tulee kasvattaa siivet ja oppia lentämään niillä eli pärjäämään itsenäisinä ja ainutlaatuisina persoonina. Rakkaiden ihmisten läsnäolosta saa valtavasti energiaa ja voimaa.

Myös ammatillinen verkostoutuminen on voimavara. Yhteistyön kehittämis ja suunnittelu palaveri pidettiin lauantaina, sain siitä energisten kumppaneiden ansiosta virtaa ja innostusta. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi viikon työhaasteita. Heti maanantaina on tiedossa lisää yhteistyöhankkeita ja odotan niitä innolla.

Jokaisen meidän on välillä hyvä pysähtyä miettimään meidän arvokortteja. Mikä on meille tärkeää? Mikä auttaa jaksamaan? Positiivareiden Onnistujien pelikorteista sain kortin, jossa oli teksti: " Arkea kai eniten mahtuu elämäämme, saa siitä silti juhlavan, jos pienet ilot näämme." Minulle tärkeää on se, että huomaan voivani omalla esimerkilläni vaikuttaa muiden ihmisten ajatuksiin ja asenteisiin positiivisella tavalla. Kun vastaanotolleni tuleva henkilö on lähtiessään toiveikkaampi ja tyytyväisempi kuin tullessaan, olen onnistunut. Kun näen lasteni pärjäävän arjessa ja parisuhteissaan, olen onnistunut. Kun saan verkostokummppanit innostumaan ja osallistumaan toimintaan sekä sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin, olen onnistunut. Kun voin viikon päätteeksi todeta, että parhaani olen tehnyt ja se tuntuu hyvältä, olen onnistunut.

Onnistuminen luo onnellisuutta. Arjen pienissä iloissa on suuri voima! Onnistumisen iloa ja arjen hyviä hetkiä toivon kaikille alkavalle viikolle! Ruth E. Renkl:in sanoin: " Elät pidempään heti kun ymmärrät, että kaikki aika, jonka olet onnettomana menee ihan hukkaan."

Sunday 11 September 2011

Ravinnolla on väliä!

Syyssää kutsuu houkuttevasti metsään, mutta hirvikärpäset ovat inhottavia ja niiden pelko estää minua nykyään nauttimasta aiemmin niin rentouttavasta harrastuksesta, sienestämisestä. Onneksi asun maalla ja talon takana olevassa metsikössä kasvaa jonkun verran metsän aarteita, marjoja ja sieniä. Lähellä asutusta eivät hirvikärpäset vielä pörrää. Nyt on syytä kuitenkin ladata pakastimet täyteen antioksidantteja talven flunssien varalle.

Lääkäri Antti Heikkilä suosittelee lämpimästi esim. mustikoita ja sanoo niiden olevan varsinaisia terveyspommeja! Mielenkiitoinen Heikkilän haastattelu aiheesta kipu, mieli ja ravinto löytyy Studio 55 netistä. http://www.katsomo.fi/?proglId=51173 ja lisää ajatuksia hänen kirjoittamasta kirjastaan Siunattu kipu, Rasalas kustannus, 2009. Itse allekirjoitan monta Heikkilän ajatusta ja omakohtaisesti olen kokenut esim. vitamiinien, rasvan ja hiilihydraatien vaikutuksen kehon terveyteen ja mielen vireyteen sekä yleiseen jaksamiseen.
Pyrin syömään terveellisesti ja monipuolisesti. Käytän ravintolisiä esim. Omega-3 kapseleita, E- ja D- vitamiinia sekä Ubikinonia ja AloeVera -juomaa päivittäin. Uutena kokeiluna karnosiini ja berberiini valmisteet. Ja virtaa on kuin pienessä kylässä, enkä muista milloin viimeksi olisin  sairastellut (Ups, voi olla, että ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa.). Rasvaa käytän kohtuullisesti, ruoanlaittoon rypsi- tai oliiviöljyä ja leivälle voita! Syön enemmän proteiineja ja vähemmän hiilihydraatteja. Juon riittävästi vettä!
Hivenaiheista löytyy lisätietoa esim.Tolosen sivuilta http://www.tritolonen.fi/index.php.

Ravinnon ja kivun välistä vaikutusta on tutkittu jonkin verran ja yksi hyvä linkki aiheeseen on sivuilla: http://www.healingchronicpain.org/content/introduction/comp_nutrition.asp, siinä kerrotaan, että ruokavalion manipulointi eli muutos voi vaikuttaa kivun aistimiseen ja kehon tulehdustilaan, joka ylläpitää kipuja. Artikkelissa puhutaan välttämättömien rasvahappojen, vitamiinien ja mineraalien sekä erilaisten entsyymien vaikutuksista kipuun ja sen kokemiseen.

"Olet sitä mitä syöt" pitää harmittavan usein paikkaansa ja erilaiset ruoka-aineet saattavat siis joko ylläpitää kehossamme tulehdusreaktiota ja kipua tai toimia kivunlievittäjinä. Norjalainen kipulääkäri Rae Bell luennoin taannoin aiheesta Kivuntutkusyhdistyksen järjestämillä kipukoulutuspäivillä. Tähän materiaaliin voi tutustua tarkemmin Kipuviesti 1-2009 lehdessä. Linkki artikkeliin löytyy sivulta :http://www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi/system/files/files/Kipuviesti%201-2009.pdf.

Jos sinä, arvoisa blogini lukija, tunnet nyt hämmennystä ja kaipaat lisätietoa hyvän ravinnon merkityksestä kehosi hyvinvoinnille, suosittelen lämpimästi yhteydenottoa Active Care Oy:n ravintovalmentajaan, Sari Armilaan. (www.activecare.fi) Sari on asiantunteva ja mukava ravintovalmentaja, jolta taatusti saat neuvoja ja ideoita omaan ruokaremonttiisi.

Ja nyt porkkanalle!

Sunday 4 September 2011

Seminaari terkkuja: Opi nauramaan itsellesi!

Ihana viikonloppu takana, iloisia, hersyviä ja positiivisia ihmisiä Skandinaviasta, Isosta-Britanniasta, Belgiasta, Virosta ja ties mistä. Osuuskunta Helmihetki sai kunnian olla toteuttamassa osan Pohjoismaisen Änkyttäjien seminaarin ohjelmasta. Teemana oli : Positiivisen ajattelun voima ja opi nauramaan itsellesi. Kolmipäiväinen seminaari pidettiin kauniissa ranta maisemassa Helsingin Vuosaaressa kokoushotelli Rantapuistossa. http://www.rantapuisto.fi/rantapuisto/. Päivien aikana iloinen osallistuja joukko kävi kiertoajelulla, risteilyllä, vietti mukavaa vapaa-aikaa yhdessä saunoten ja syöden. Virallisemmasta osuudesta vastasi Osuuskunta Helmihetki, joka piti tietopohjaisen luennon aiheeseen littyen sekä työpajoja ja naurujooga session. Tilaisuuden järjesti Suomen Änkyttäjien yhdistys ry http://www.ankytys.fi/.

Päivien aikana valkeni itsellenikin taas positiivisen ajattelun mahti ja merkitys sekä keinot sen toteuttamiseen. Ohessa otteita kirjoittamastani luento tiivistelmästä.

"Optimismi on tunnetila, joka syntyy positiivisista ajatuksista. Optimismilla on sekä fyysisesti että psyykkisesti positiivisia terveysvaikutteita. Hyvä henkinen terveydentila ja mielen tasapaino auttavat luomaan hyviä ihmissuhteita, edistävät luovuutta ja joustavuutta sekä kriisien hallintaa. Optimismi vähentää stressiä, levottomuutta, huolestumista ja masennusta. Asiat ja tapahtumat elämässämme eivät aiheuta meille henkistä kuormitusta, vaan ajatuksemme ja tapamme reagoida niihin.
Positiivista ajattelua on mahdollista opetella. Liikunta ja fyysisen kunnon kohottaminen ovat tärkeitä henkisen hyvinvoinnin kannalta ja ne lisäävät kehon endorfiinitasoa. Rentoutuminen vähentää stressiä ja lisää oksitosiini hormonin eritystä, mikä puolestaan vaikuttaa tasapainottavasti elintoimintoihimme.  Kahden minuutin nauru vastaa 45 minuutin rentoutusta. Nauru ja huumori ovat ilmaisia lääkkeitä. Naurua voi opetella esimerkiksi naurujooga kursseilla. Hedelmällisintä on oppia nauramaan itselleen!
Mikään voima ei ole niin suurta kuin ajatuksen. Optimistiset ihmiset pärjäävät, koska he ajattelevat positiivisesti, vaikka eivät aina olisikaan oikeassa. Jopa ollessaan väärässä, he näkevät sen positiivisena ja näin saavat onnistumisen kokemuksia. (David Landers, 1924-)
The-Secret –kirjan sanoin: ” Kaikki on mahdollista, mikään ei ole mahdotonta!” Ajatukset.com – siellä ne ajatukset on!"
Toivottavasti säilytän hyvän fiiliksen alkavalla työviikkolla ja pystyn välittämään sitä myös potilailleni ja verkosto kumppaneilleni!        
Oikein hyvää alkavaa positiivisuus viikkoa kaikille!                     
                                                                     

Sunday 28 August 2011

Vierivä kivi ei sammaloidu

Olin loppuviikosta innostavassa ja energisessä koulutuksessa todella upeassa paikassa! Suosittelen lämpimästi tutustumaan Sipoon rannassa Hjalliksen Diili-ohjelmasta tutun rakennushankkeen vieressä sijaisevaan koulutuskeskus Sopukkaan (http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/sopukka/). Ruoka oli hyvää, tilat toimivat, henkilökunta ystävällistä ja maisemat upeita.....

Mahtavinta oli tietysti opiskelijatovereiden vertaistuki ja ohjaajien luoma innostava ilmapiiri. Opiskelen Tulisielujen organisoimassa koulutuksessa (http://tulisielut.fi/)  yrittäjän ammattitutkintoa. Teemanamme oli johtaminen; josta päällimmäiseksi itselleni nousi ajatuksia itseni ja kumppaneitteni johtamisesta. Aion lähiaikoina kirjata tarkemmin ylös yritykseni visiota, missiota ja arvoja. Koen, että arvojen esille tuominen on tärkeää myös palveluiden ostajille.

 Suoralta kädeltä voin sanoa, että yritystoimintani missio on tuoda esille kivun- ja turvotuksen hoitoon liittyvien asioiden tärkeys. Toivon, että toiminnallani voin saada aikaan positiivista asennemuutosta näiden asioiden arvostukseen ja priorisointiin hoidossa.

Ajatuksia herättäviä hyviä linkkejä esim. kivunhoitoon liittyen löytyy sivuilta: http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/suomalaiset+kipupotilaat+pelkaavat+vahattelya/a621443 , jossa kipupotilaat kertovat kokemuksiaan ja pelkojaan. Sivuilta http://www.tohtori.fi/?page=6935514&id=0465988 löytyy käytännön neuvoja kipupotilaan omaisille. Kivun hoidossa tieto ei lisää tuskaa vaan päinvastoin! Tarvitsemme enemmän tietoa siitä, mitä jokainen voi itse tehdä lievitäkseen kipua ja mitä muita täydentäviä kivun hoito menetelmiä lääkkeiden ohella on olemassa. Näistä asioista kerron lisää mm. Helsingin Reumayhdistyksen järjestämässä luentotilaisuudessa 14.9.2011. Lisäinfoa löytyy sivuilta http://www.helsinginreumayhdistys.com/ kohdasta tapahtumat ja syyskuu. Ehkä tapaamme siellä?





Sunday 21 August 2011

Kinesioteippaus, täydentävä hoitomuoto kivun ja turvotuksen hoitoon

Vastaanotollani ehdotan  polvikipuiselle potilalleni kinesioteippausta LymphaTouch-hoidon tueksi. Mitä se on? Kyselee potilas usein hämmästyneenä. Onko se sama asia kuin urheiluteippaus? Voiko teipattuna mennä saunaan? Kauanko sitä pidetään? Onko siitä varmasti apua? Monta kysymystä, joihin yritän parhaani mukaan vastata.

Kinesioteippauksen on kehittänyt japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase 1970-luvulla. Menetelmä levisi Soulin olympialasten myötä muualle maailmaan. Nykyään teippaus on fysioterapian hoitoihin kuuluva menetelmä ja sitä käytetään erilaisissa kipu- ja turvotusongelmissa. Menetelmä tukee elimistön omaa paranemisprosessia. Hoito aktivoi verenkiertoa ja lymfajärjestelmää sekä tukee neurofysiologisia toimintoja. Teippauksella voidaan ohjata lihasten ja nivelten liikkuvuutta sekä vähentää kudos painetta teipin luoman alipaineen avulla.

Teippi ei rajoita normaaleja päivittäisiä toimintoja. Teipattuna voi esim. saunoa, käydä suihkussa ja uida. Teippi on elastinen ja ihoystävällinen. Hoitoaika vaihtelee muutamasta päivästä viikkoihin. Kinesioteippaus on hyvä lisä monelle muulle hoitomenetelmälle. Kinesioteippaus sopii vauvasta vaariin eikä estettä hoidolle juurikaan ole. Käytössä teipit eivät tunnu ja siksi moni hämmästyykin "kivuttoman ja huomaamattoman" hoidon tehoa!

Kipeän polven hoidossa asetan kinesioteipin polvilumpion molemmin puolin ja poikittaisen teipin polven alapuolelle. Näin tehtiin tässäkin tapauksessa ja kun tapasin potilaan seuraavan kerran, oli hänen ihmetyksensä aidon positiivinen: "En tiedä mitä teit viime kerralla, mutta polvi kipuni on poissa ja olen voinut liikkua taas hyvin!"

Kinesioteippaus on tutkimus kohteena melko uusi.Julkaistut tutkimukset ovat melko pieniä. Joka tapauksessa tutkimukset ovat antaneet lupaavia tuloksia ja tutkimustyö on viime aikoina lisääntynyt. Lisää aiheesta löytyy esim. sivuilta: http://www.kinesiopiste.fi/kinesio .

Olen opiskellut sekä kinesio- että lymfateippausta ja omakohtaisesti kokenut teipin hyödyn niska-hartia ja selkäkivuissa sekä turvotusten hoidossa. Tänä päivänä myös monet lääkärit suosittelevat teippausta fysioterapiaa täydentävänä hoitona.

Sunday 14 August 2011

Yli miljoonalla suomalaisella on jokin krooninen tuki- ja liikuntaelin sairaus.

Kaivoin kirjahyllystä esiin professori Pekka Mäntyselän tekemän tutkimuksen vuodelta 1998. Sen nimi on Kipupotilas terveyskeskuksessa ja se on hänen väitöskirjansa, jonka on julkaissut Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Sain oman kirjan Mäntyselän henkilökohtaisella signeerauksella Tampereella Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen koulutustapahtumassa istuessani aamupalalle Pekan kanssa samaan pöytään.

Pekka kertoo, että tuki- ja liikuntaelin vaivojen esiintyvyyttä käsittelevien tutkimusten perusteella on arvioitu 1,7 miljoonan suomalaisen kärsivän jostain reumaattisesta kivusta. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin krooninen tuki- ja liikuntaelinsairaus. Nämä tiedot ovat siis vuodelta 1998. Paljonkohan luku on noussut 13 vuoden aikana? Varmaan huomattavasti, ottaen huomioon tietotekniikan lisääntymisen ja liikunnan vähentymisen jo yhä nuorempien ikäpolvien kohdalla.

Päävastuu kivunhoidosta on perusterveydenhuollolla eli terveyskeskuksilla ja työterveyshuollolla. Niukkenevat resurssit kuitenkin rajoittavat tätäkin toimintaa. Mäntyselän tutkimus perustuu 5646 terveyskeskuskäynnin muodostamaan aineistoon 25 eri terveysasemalla Suomessa. Näistä käynneistä 2237 eli 40 % tehtiin kivun takia. Tästä määrästä käynnin pääsyynä oli kipu 30% :lla ja loput 10% ottivat kipu ongelman esille muun syyn ohessa.

Yleisimmät kivun syyt olivat alaselkäkivut, vatsakivut, pää ja kasvo kivut. Joka viidennellä työikäisellä miehellä esiintyi alaselkäkipuja ja keskimäärin joka viidennellä vaihdevuosi-ikäisellä naisella esiintyi niska-hartia kipuja. Ikääntyneessä väestössä joka kuudella oli polvikipua.

Tutkimuksen mukaan hoidoiksi määrättiin eniten lääkkeitä (68 % kipupotilaista) ja sairauslomaa (25 %:lle). Fysikaalista hoitoa määrättiin 8 %:lle kipupotilaista. Eniten määrättyjä hoitoja olivat hieronta ja lämpöhoidot.

Kaiken edellämainitun valossa ei tuki-ja liikuntaelin sairauksista kärsiville kipupotilaille tunnu olevan paljonkaan tarjolla perusterveydenhuollon parissa. Yleislääketiede kattaa laajan osaamiskentän, mutta spesifinen kivunhoidon osaaminen puuttuu monesta paikasta. Kipu on kokonaisvaltainen psykofyysinen ongelma, jonka hoitoon tarvitaan moniammatillista osaamista. Jokaisen kipu on erilainen ja kivunhoito on räätälöitävä yksilöllisesti. Suomen kivuntutkimusyhdistys
(http://www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi/) on kouluttanut eri ammattirymiä erityispätevyyden omaaviksi kivunhoidon asiantuntijoiksi. Sairaanhoitajille järjestettiin ensimmäinen erikoistumiskoulutus vuonna 2000 -2002. Meitä valmistui 19 kivunhoidon asiantuntija sairaanhoitajaa.

Sairaanhoitopalvelu-Leenan perustehtävä on kipupotilaiden kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoito. Hoidon perustana toimii kipukartoitus, jonka perusteella laaditaan yhteistyössä potilaan ja hoitotiimin kanssa hoitosuunnitelma. Hoitomuotoina käytetään lääkärin määräämän farmakologisen eli lääkehoidon ohella muita täydentäviä hoitoja, kuten esim. hierontaa, sähkökipuhoitoa, lämpö- ja kylmähoitoja, fysioterapeuttista LymphaTouch-alipainehoitoa, LPG-kudosterapiaa, kinesioteippausta, liikehoitoa, lääkinnällistä valoterapiaa (infrapunavaloa), kompressiotuotteita (eli lääkinnällisiä tuki- ja painevaatteita) ja ohjausta sekä neuvontaa. Päähoitovastuussa on potilaan oma lääkäri, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Alkukartoituksen jälkeen potilas toimittaa kipusairaanhoitajan lausunnon lääkärilleen, joka vastaa tutkimuksista ja lääkityksestä. Lääkärin hoitomääräyksellä saa kipusairaanhoitajan antamasta hoidosta ns. KELA-korvauksen. Hoidon päätyttyä lääkäri saa potilaan suostumuksella hoitopalautteen.


Kipusairaanhoitaja toimii kipupotilaan "asianajajana" , kannustajana, hoitajana ja tukena. Perusterveydenhuollossa tällaisia "omia" hoitajia on mm. diabetespotilaille, haavahoitopotilaille ja avannepotilaille. Toivottavasti vastaisuudessa myös kipupotilaat saavat omat asiantuntija hoitajat!

Saturday 6 August 2011

Natisevat nivelet

Sairaanhoitopalvelu-Leenan toiminta on käynnistynyt vauhdilla lyhyen kesäloman jälkeen. Ajatuksia on herättänyt erityisesti nivelrikosta kärsivät kipupotilaat. Nivelrikollahan tarkoitetaan nivelten rustojen vaurioitumista niin, että oireena on vaurioituneen nivelen kipua, turvotusta ja toimintarajoitteisuutta. Myös rahiseva ääni nivelen liikkuessa on monelle tuttua. Nivelrikko on siis ruston rappeumasairaus ja röntgen kuvissa näkyy nivelrikosta johtuvia muutoksia. Suomessa arvioidaan nivelrikosta kärsivien määrän olevan yli miljoona henkilöä. Nivelrikkoa voi esiintyä periaatteessa kaikissa nivelissä.

Paras nivelrikon hoito on ennaltaehkäisy. Ylipainon välttäminen, hyvä lihaskunto ja tapaturmien eliminointi ovat parhaita ehkäisykeinoja. Sairauden alkuvaiheessa ovat tärkeitä tehokas kivunhoito ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Nivelrikon hoidon tavoitteet ovat kivun hoito, toimintakyvyn parantaminen, haittojen minimointi ja sairauden etenemisen hidastaminen (Airaksinen, Nivelrikko - ohjeita potilaalle esite).

Nivelrikon hoidon perustan muodostaa lääkkeettömät hoitokeinot, joita voidaan täydentää lääkkeillä. Fysioterapian ohella esim. ravitsemusneuvonta on tärkeää. Koska hallitsevat oireet nivelrikossa ovat kipu, turvotus ja nivelen jäykkyys, on fysioterapeuttisella LymphaTouch-alipainehoidolla saatu erittäin tehokkaita tuloksia nivelrikon hoidossa. Alipaineella laajennetaan ihonalaisen kudoksen tilavuutta ja parannetaan kudosnesteen ja tulehdusnesteen kuljetusta imusuonistoon. Imusuoniston kuljetuskapasiteetin aktivoituessa haitallinen nivelneste ja sen aiheuttama turvotus saadaan siirtymään nivelestä imusuonia pitkin pois. Turvotuksen vähentyessä paine nivelessä ja sitä ympäröivässä kudoksessa vähenee, kipu lievittyy ja nivelen liikkuminen paranee. "Herkku-esimerkki" on polvinivelrikko ja / tai ns. tenniskyynärpää. Näistä vaivoista kärsivät hämmästyvät, kun nivelvaivat helpottuvat äkkiä lempeällä ja tehokkaalla LymphaTouch-hoidolla.

Tervetuloa kokeilemaan ja kokemaan paranemisen ilo!

Friday 29 July 2011

"Loma loppuu!!"

Viettelen viimeisiä lomapäiviä. Ensimmäinen kahden viikon kesäloma neljään yrittäjävuoteen on kohta takana. Fiilis on loistava! Työn tauottaminen ja jaksottaminen on tärkeää oman jaksamisen kannalta. Väsyneestä ja työnsä uuvuttamasta työntekijästä ei ole kenellekään hyötyä. Muistakaamme siis jatkossakin lomailla ja ladata akkuja.

Kahteen viikkoon saa mahtumaan yllättävän paljon ihania asioita, kun ei kauheasti suunnittele niitä etukäteen vaan pikemminkin elää tässä ja nyt ja lähtee jokaiseen päivään ns. fiilis pohjalta. Lomaan laskeutuminen on oma prosessinsa ja ensimmäinen viikko menikin siinä. Silloin on vielä "pakko" olla aktiivinen. Pesin mattoja, lenkkeilin, pyöräilin, pinosin halkoja, siivoin, kävin kesäretkellä puolisoni kanssa sukuloimassa ja viettämässä pari romanttista hotelliyötä. Kyllä Suomen kesäyö on kaunis.

Toisella viikolla osaa jo löysätä kierroksia ja nautti jouten olosta! On ihanaa venyttää aamuja, juoda kahvit rauhassa, kuunnella lintuja ja lukea. Eilen vietin ihanan iltapäivän ystävättäreni kanssa kauniissa Loviisassa ja päivän päätteeksi joimme hyvät kakkukahvit Tuhannen tuskan kahvilassa. Suosittelen lämpimästi tätä elämystä, jossa saavat stimulointia niin maku, näkö kuin tuntoaistitikin. Oli erittäin energinen olo koko illan.

Tänä iltana olemme puolisoni kanssa menossa  illalliselle kesänaapureille. Hyvä seura, hyvä ruoka ja parempi mieli.....näin se menee. Ensi viikolla alkavat työt siintävät jo takaraivossa, mutta ihan hyvällä tavalla. Loma oli paikallaan, mutta elämäntyyliyrittäjänä työ on harrastus, huvi ja elinkeino, joten ihan mukavaa taas päästä sorvin ääreen. Ensi viikolla pää täyttyy kivusta, turvotuksista, huolista ja ennen kaikkea positiivisesta elämänhallinnasta! Elämä on laiffia!

Tuesday 19 July 2011

Olemisen sietämätön keveys

Toinen kesälomapäivä menossa ja edelleen kortisolia eli stressihormonia virtaa kehossani. Koen koko ajan mieletöntä tarvetta suorittaa jotain. Täytyy tehdä, haluan tehdä, en voi olla tekemättä......APUA! Matkan teossa parasta on matkan suunnittelu. Näin ajattelin ennen lomaa kun tein yleviä suunnitelmia. Ajattelin, että lomalla annan aikaa itselleni tehdä mukavia asioita ilman aikataulua. Ensimmäinen lomapäivä meni mattoja kuuratessa. Miksi meidän on niin vaikeaa "helliä" itseämme? Jos päättää olla tekemättä mitään erityistä tai tehdä mukavia asioita ja jättää vähemmän mukavat velvoiteet tekemättä, tuntee syyllisyyttä. Kuitenkin tiedän, että tunteet ovat ajatukstemme tuotosta ja mikään voima ei ole niin suurta kuin ajatuksen. Miksi emme siis ajattele enemmän positiivisesti ja suo enemmän myönteisiä ajatuksia itsellemme?

Olen aina kuvitellut olevani hyvin positiivinen ja optimistinen. (Omaiseni voivat toki olla eri mieltä ja se heille sallittakoon.) Optimismi on tunnetila, joka syntyy positiivisita ajatuksista. Positiivinen ajattelu on puolestaan tervettä ajattelua. Useat terveystutkimukset jo yli 30 vuoden ajalta osoittavat, että  ajatukset vaikuttavat käyttäytymiseemme, mielialaamme ja sitä kautta terveydentilaamme. Positiivisinta koko jutussa on se, että positiivista ajattelua on mahdollista opetella ja se kannattaa myös tehdä kokonaisvaltaisen  hyvinvoinnin takia!

Työssäni käytän positiivista ajattelua tukeakseni potilaiden voimavarojen löytymistä ja motivoidakseni potilaitani itsehoitoon. Huumorin ja optimistisen positiivisen ajattelun kautta löytyvät  ratkaisut ajatusten muokkaamiseen, motivaation saamiseen ja terveyskäyttäytymisen muuttamiseen. Nyt olen ajatellut testata tätä "hoitoa" itseeni. Kahtena aamuna olen ajatusteni vastustuksesta huolimatta saanut puskettua laiskan kehoni liikkeelle ja käynyt aamulenkillä sekä tehnyt muutamia jooga harjoitteita. Yritän opetella kuuntelemaan kehoani ja huoltamaan sitä. Arjen kiireen keskellä keksin verukkeita, joilla siirrän kehoni huoltoajan tuonnemmaksi. Moni meistä elääkin "sitku"-aikaa eli panostamme itsemme sitten kun meillä on aikaa tai sitten kun kroppamme on jo romuna. Autot huolletaan ja katsastetaan vuosittain, mutta kehomme huolto ja katsastus jää usein tekemättä! Huonokuntoinen auto voi mennä vaihtoon, mutta kehomme täytyy kestää koko elämämme. Nyt on siis juuri oikea aika aloittaa kehon huolto!

Lundbergin ja Töytärin (2007) kirjassa Onnistujan pikku jättiläinen on hyvä ohje: " Pohdi, mitkä asiat ovat itsellesi kaikkein tärkeimpiä. Niitä kutsutaan arvoiksi. Terveys, työ, perhe, ystävät, raha, itsensä toteuttaminen, golf, purjehdus, aerobic, matkustelu? Tee arvoistasi lista ja vertaa sitä kalenteriisi tai ajankäyttöösi. Jos et todellisuudessa toimi tärkeimpinä pitämiesi asioiden kanssa, kuljet vastoin arvojasi. Voi olla, että huomaat joutuvasi tekemään arvosaneerauksen."

Tämän parin viikon kesäloman pyhitän itseni hoitamiseen niin fyysisesti kuin psyykkisesti. "Motivaatio on sitä, että unelmien ylle vedetään työhaalarit" , toteaa Parker Robinson viisaasti. Nyt käärin haalarin hihat ja lähden hemmottelemaan itseäni hyvällä salaatilla.

Wednesday 13 July 2011

Arjen haasteelliset mahdollisuudet

Rauhallinen hetki työssä. Istun avoimen ikkunan ääreen ja siirrän ilmastointilaitteen puhallussuuntaa. Helle on hellinyt meitä pitkään eikä työhuoneessa jaksa tehdä hoitoja ilman ilmastointia, onneksi laite  tuli hankittua! Katson kadun ihmisvilinää työhuoneen ikkunasta, neljännestä kerroksesta ja hoitajan aivot alkavat raksuttamaan....

Ilmeet, eleet ja käytös eli sanaton viestintä on tehokkaampaa viestintää kuin sanat. Seuraan ihmisten etenemistä aurinkoisella kaupungin kadulla. Voi, miten moni kärsiikään kivuista ja turvotuksista ihan turhaan! Kauppakasseja kantava rouva ontuu vasenta jalkaansa ja liikkuu eteenpäin keinuen ja vaappuen. Koko hänen tukirankansa kuormittuu ja arvelen hänen kärsivän niska, selkä ja lonkka kivuista. Mahtaako hän syödä suuria määriä kipulääkkeitä ja yrittää sinnitellä askareissaan, jotta vähäinen liikkuvuus kehossa säilyisi? Kentiens hän on kokeillut erilaisia hoitoja tuloksetta ja päättänyt tyytyä kohtaloonsa tai ehkä hän kuuluu siihen sukupolveen, joka ei "turhista" valita.

Vastakkaiselta suunnalta vastaan linkuttaa nuori mies kyynärsauvoilla, vasen jalka näyttää olevan tukisiteessä. Onkohan kyseessä urheiluvamma, nyrjähdys tai jokin leikkaus? Sormiani syyhyää heti, haluaisin kurkistaa siteen alle, onkohan siellä turvotusta ja kipua?

Nyt suojatietä lähtee ylittämään vanha rouva rollattorilla. Hän kulkee verkkaisesti, hieman etukumarassa. Hänellä on yllään kesäinen mekko ja sandaalit, mutta...todella turvonneet jalat, jotka varmaan painavina ja pinkeinä hidastavat entisestään hänen liikkumistaan, puhumattakaan siitä kivusta ja jalkojen "levottomuudesta", mikä ei anna rouvalle rauhaa edes yöllä.

Voi, enhän voi juosta noiden ihmisten perään. Kuitenkin sisintäni ahdistaa ja tulen surulliseksi. Niin paljon voisi tehdä....Turvotus ja kipu eivät kuulu ihmisen arkeen. Ne eivät ole "normaalia", vaikka näin usein kuuleekin hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden sanovan. Turvotus vaikuttaa koko kehon aineenvaihduntaan. Se jopa rasittaa sydäntä ja verenkiertoa. Hoitamattomana se muuttaa ihon rakennetta, aiheutta haavaumia, tulehduksia ym. Turvotusta, johtuipa se sitten perussairaudesta tai toimenpiteestä, voidaan hoitaa tehokkaasti lymfaterapialla. Lymfaterapia ei ole ns. vaihtoehtohoitoa vaan lääketieteellisesti tutkittua hoitoa, jota antavat koulutetut lymfaterapeutit. Pohjatutkinnoksi vaaditaan esim. lääkärin, sairaanhoitajan, perushoitajan tai fysioterapeutin tutkintoa.

Hoitamaton kipu rasittaa elimistöä paljon. Erikoislääkäri, anestesiologi Eero Vuorinen, on sanonut : "Hoitamaton kipu tappaa." Jatkuva kipu muuttaa elimistömme fysiologisia toimintoja, rasittaa hermojärjestelmää ja kuormittaa kehoa. Kivun hoito on hankalaa, koska ei ole olemassa mitään laboratorio tutkimusta eikä kuvantamismenetelmää, jolla kipu saataisiin näkyväksi. Kivun hoidossa asenne ratkaisee aina! Olen täysin vakuuttunut siitä, että potilas saa sellaista kivunhoitoa, millainen asenne hoitavalla henkilöllä on kivunhoitoon. Toisaalta, jos potilaat oppivat vaatimaan tehokkaampaa kivunhoitoa, niin hoitohenkilökunnan velvollisuus on sitä antaa. Kipusairaanhoitajan tehtävä on jakaa asiantuntijuuttaan potilaille ja moniammatilliselle hoitotiimille, jotta päästäisiin mahdollisimman hyvään kivunhoidon tasoon. Suomessa ensimmäinen sairaanhoitajille suunnattu kivunhoidon asiantuntijan erikoistumisopinnot käynnistyi Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa vuonna 2000. Opinnot kestivät 2,5 vuotta käsittäen 40 opintoviikkoa. Meitä valmistui 19 sairaanhoitajaa. Vastaavan laajuisia opintoja ei enää ole pystytty järjestämään kustannusten vuoksi. Meistä 19:stä, olen ainoa yksityinen kipusairaanhoitaja ja siksi vielä vähän "outo lintu" terveydenhuollon taivaalla.

Mielenkiintoista, mitä kaikkea ikkunastakin näkee. Seuraava kipupotilas on tulossa vastaanotolle. Aika palata haasteiden ja mahdollisuuksien pariin!

Monday 4 July 2011

Pidä itsestäsi huolta!

Jo hoitoalan opinnoissa painotettiin ihmisen  kokonaisvaltaista kohtaamista.  Koettuun terveyteen vaikuttaa fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen hyvinvointi. Tämä holistinen ajattelu jää joskus vaillinaiseksi hoitotilanteessa ja silloin me koemme, että meitä ei otettu vakavasti. Sama kokonaisvaltainen ajattelu pätee kivunhoidossakin. Potilaan kipukokemus on moniulotteinen ja haastava.

Hyvä vuorovaikutus ja kunnioittava dialogi ovat tärkeitä hoitosuhteen onnistumisessa.  Pyrin aina siihen, että potilas on tyytyväisempi vastaanotolta lähtiessään, kuin mitä hän oli tullessaan ja että hänelle jäi kokemus siitä, että häntä on kuultu ja ymmärretty. Loppupeleissä jokainen ihminen on kuitenkin vastuussa itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Kuka kissan hännän nostaa jos ei kissa itse!

Tällä aasinsillalla pääsin teemaan: Pidä itsestäsi huolta. Jokaisen tärkein pääoma on terveys. Tom Lundbergin kirjan ( Hyvän elämän Taskukirja, Positiivarit ,2006) sanoin: "Kun pidät itsestäsi huolta, voit omistautua huoletta haluamillesi asioille. Tuotantokykyysi työssä kuuluu osaaminen, tiedot, taidot ja asenne. Mutta ilman terveyttä niille on rajallista käyttöä."

Lundberg painottaa myös sitä, että olemme itse vastuussa terveydestämme. " Kun huolehdit terveydestäsi, hankit parhaan vakuutuksen tulevaisuutesi varalle. Ajattele: ei yhtään laskua vakuutusyhtiöstä! Maksa mieluummin tossukauppialle ja kuntosalinpitäjälle kuin lääkärille. Onnellisuutesi on useimmiten suoraan verrannollinen terveyteesi."

Tiukka luterilainen kasvatus korostaa työtä ja tarmokkuutta ja Herran nuhteessa elämistä. Itsensä hemmottelu erilaisissa hoidoissa koetaan turhaksi ja tarpeettomaksi. Onneksi tämä ajattelu on alkanut säröillä ja ihmiset ymmärtävät, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja siitä jopa maksaminen erilaisten hoitojen muodossa, on kuin laittaisi rahaa pankkiin! Terveys kun kerran on tärkein pääomamme.

Hoitajana totean huolestuneena, että "suutarin lapsilla ei ole kenkiä". Tämä tarkoittaa sitä, että valitettavan monet hoitoalan ammattilaiset laiminlyövät oman hoitamisensa ja elävät oppiensa vastaisesti. "Älä tee niin kuin minä vaan niin kuin minä sanon!" Hoitotyö on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta ja oman itsensä hoitamiseen ei jää aikaa eikä jaksamista. Toisaalta: asenne ratkaisee, aina!

Ihanan omahyväisenä totean, että tulipa tänään pyöräiltyä töihin 24 km! Nyt on istumalihakset hellinä, mutta mieli virkeä. Tästä on hyvä jatkaa! Näin keski-iän hormonituoksinassa liikunta on lääkettä!

                                                                  

Monday 27 June 2011

LymphaTouch - uusi suomalainen innovaatio

Tänään taas työssäni mietin yhdessä potilaani kanssa :" Miten olen aiemmin hoitanut haasteellisia kiputiloja?" Olen nyt 8 kk ajan käyttänyt työssäni päivittäin LymphaTouch - hoitolaitetta ja hämmästellyt hyviä hoitotuloksia. On ihanaa luoda potilaille hyvää oloa ja kivunlievitys kokemuksia. Krooninen kipu masentaa ja akuutti kipu pelottaa. Kivun lievittyessä mieli paranee ja elämän ilo palautuu! Jess!!! Tää on hyvä juttu!

Tutustuin LymphaTouch- fysioterapeuttiseen alipainehoito menetelmään Pohjoismaisessa Lymfologian kongressissa Helsingissä syyskuussa 2010. Kiinnostuin laitteen toimintaperiaatteesta ja osallistuin HLD Healthy Life Devices Oy:n järjestämään koulutukseen marraskuussa 2010. Sain sieltä laiteen koekäyttöön kahdeksi viikoksi ja kutsuin potilaita koehoitoon. Tulokset olivat heti niin hyviä, että oli ihan "pakko" saada laite omaksi. Kivun ja turvotusten hoito muuttui alipainehoidon myötä nopeammaksi ja tehokkaammaksi. Lääkärit ovat olleet tyytyväisiä hoitopalautteisiin ja  suosittelevat enenevässä määrin hoitoa potilailleen.


Tällä hetkellä LymphaTouch-hoitoa saa mm Ortonista, Käpylän kuntotuslaitokselta, muutamista Yliopistollisista sairaaloista ja yksityisiltä hoitolaitoksilta. Toistaiseksi Sairaanhoitopalvelu-Leena on Porvoon ainoa sertifioitu LymphaTouch-klinikka.


 Hoitoa suositellaan mm leikkausten jälkeiseen kuntoutukseen, vammojen jälkihoitoon, urheilufysioterapiaan, turvotustenhoitoon (esim. lymfaödeemaan, jota ilmenee yleensä syöpähoitojen jälkeen) ja arpien ja fibroottisen ihon hoitoon. LymphaTouch-hoidon vaikutus perustuu paine-eron synnyttämään alipainetilaan kudoksessa. Imu-eli lymfaneste virtaa korkeammasta painetilasta kohti alempaa painetilaa. Samalla alipaine venyttää kudosta ja avaa lymfatiehyitä. Tämä aktivoi lymfakierron luonnollista pumppaustoimintaa kiihdyttäen nesteiden poistumista elimistöstä ja näin turvotus vähenee. http://www.healthylifedevices.com/fi/tuotteet --> Tältä sivustolta löytyy laitteen toimintaperiaate animaatio.

"Miten näin hellä hoito voi olla niin tehokasta?" ihmettelevät potilaat. Monet heistä ovat kokeilleet useita eri hoitomuotoja ennen LymphaTouch-hoitoon tuloa. Mistään ihme paranemisesta ei ole kysymys, vaan siitä, että alipainehoidolla luodaan keholle paremmat fysiologiset edellytyset korjata häiriötilat. Erittäin hyviä hoitotuloksia olen saanut esim. niska-hartia ja selkäkivun hoidossa, olkapään ja polvikipujen hoidossa sekä erilaisten lihasrevähtymien, nyrjähdysten ja mustelmien hoidossa sekä syöpäpotilaiden turvotusongelmien hoidossa. Myös muutamia kiristäviä arpia on pehmennetty ja pienennetty vähemmän haittaaviksi. Uusimaa-lehti julkaisi mukavan artikkelin aiheesta. Se löytyy sivulta: http://www.healthylifedevices.com/fi/ajankohtaista.


LymphaTouch-hoito on turvallista. Hoito on säädettävissä potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Laiteen mittausominaisuudet auttavat oikean hoitotehon valinnassa ja antavat palautetta hoidon vaikutuksesta kudoksessa. Hoito-ohjelmat päivitetään tietokone laitteeseen muistitikulla.

Minulla on tapana yhdistellä LymphaTouch-hoitoon Kinesio- ja/tai Lymfateippaushoito, jolloin alipainehoitoa voidaan "jatkaa" kotona ja hoidon vaikutus tehostuu. Kinesioteippaus onkin sitten jo toinen juttu, laitan siitä infoa tuonnempana.

Monday 20 June 2011

Eläköön verkostot!

Viikonloppu vierähti mukavien ihmisen parissa kuopukseni saavutettua maagisen 18 -vuoden iän. Juhlien organisointi ja tarjoilusta vastaaminen sekä vieraiden tasapuolinen huomioiminen aiheuttaa pientä hulinaa ja menoa, mutta samalla yhteinen juhla luo turvallisuutta ja lämpöä omaan lähiverkostoon. Iloinen puheen sorina ja lämpimät onnen toivotukset sekä halaukset ovat kantavia voimia arjen keskellä. Me kaikki tarvitsemme toisia ihmisiä hyvinvointimme tueksi! Verkostoissa on voimaa. Perhe, ystävät ja muut lähipiiriimme kuuluvat muodostavat elämämme tukiverkoston. Mikko Alatalon laulun sanoin, meillä kaikilla on usein "ihmisen ikävä toisen luo". Kenenkään ei ole hyvä olla yksin.

Verkostoja on monenlaisia: työyhteisöt, harrastukset, opiskelijatoverit, ammattiyhdistykset, hoitotyön verkostot jne. Itse olen usean erilaisen verkoston jäsen ja olen siitä todella iloinen. Verkostot ovat voimavaroja ja toimintakanavia. Verkostoitumiskäsitettä alettiin laajaalti käyttää 1980-luvulla. Ruotsalaiset tutkijat alkoivat nimittää yritysten välisiä pidempiaikaisia suhteita verkostoiksi. (Malinen 2000, Verkostoituminen). Kinnunen (2001)  on Tampereen yliopistossa Pro Gradu-tutkielmassaan selvitellyt sairaanhoitajien ammatillista verkostoitumista. Hänen mukaansa hoitotyön ammatillisella verkostolla tarkoitetaan toisiinsa yhteydessä olevien hoitohenkilöiden avointa yhteistoimintaympäristöä, jota he ylläpitävät ja muuttavat. Hoitotyön ammatillisten kokemusten ja tietojen vaihdannan kautta verkosto muodostuu keskinäiseksi oppimis- ja toimintaympäristöksi, joka mahdollistaa mm. hoitotyön kehittämisen.

Itse koen perheeni ja omaiseni sekä lähimmät ystäväni tärkeimmiksi tukiverkostoiksi. Elämäntyyliyrittäjänä asiakkaani / potilaani ovat tärkeitä verkostoja, yhteistyökumppaneita. Yritykseni on Osuuskunta Helmihetken (www.helmihetki.info)  jäsen ja sitä kautta samassa Hyvinvointipalveluiden verkostossa (www.hyval.fi) muiden Uusimaalaisen hyvinvointipalveluita tuottavien yritysten kanssa. Suomen Sairaanhoitajayrittäjät ry:n kautta olen Suomen Yrittäjien jäsen verkostossa. Kivunhoidon asiantuntijasairaanhoitajana toimin verkostossa (www.suomenkivuntukimusyhdistys.fi) samoin kuin lymfaterapeuttinakin (www.suomenlymfahoito.net). Verkostoja on monia ja jaotteluja samoin. Yksilön kannalta verkosto viittaa hänen kontakteihinsa eri organisaatioissa.

Mitä merkitystä on verkostoitumisella? Omalla verkostoitumisellani tuon enemmän osaamista potilaitteni/ asiakkaitteni käyttöön. Verkostoituminen mahdollistaa erilaisten palveluiden tuottamisen. Se on tavallaan ns. yhden luukun periaate. Kun asiakas / potilas ilmoittaa tarvitsevansa jonkin sellaisen palvelun, jota en itse tuota, niin verkoston avulla voimme helposti saada hänelle juuri hänen tarpeisiinsa räätälöityä laadukasta ja luotettavaa palvelua nopeastí ja tehokkaasti.
Verkostoituminen mahdollistaa potilaan/asiakkaan kokonaisvaltaisen kohtaamisen. "Ihmiset eivät välitä, mitä tiedät. Tärkeää on, että he tietävät, miten paljon välität!" (Heikkilä, Jukka).

Sunday 12 June 2011

Sairaanhoitaja kivunhoidon kehittäjänä

Viikko vierähti nopeasti ja kesän helteet ovat olleet ilonamme. Onneksi ostin toimitilaani ilmastointilaitteen, joka viilentää ihanasti työhuoneen. Päivät ovat olleet työntäytteisiä. Päiviin on mahtunut ilon ja surun aiheita, onnistumisia ja koettelemuksia, siis ELÄMÄÄ. Antoisaa on huomata hoitojen tuoma helpotus kipuun ja turvotukseen. Ikäviä asioita ovat sairauksien eteneminen ja huonojen hoitokokemusten tuoma mielipaha ja pettymys.Usein toteamme yhdessä, että kivunhoito on todella haasteellista. Asenteet kivunhoitoon vaihtelevat ja potilaat kokevat saavansa eri tasoista hoitoa riippuen siitä, millainen asenne hoitavalla taholla on kivun hoitoon.

Kivunhoidon asiantuntijasairaanhoitajana toivon, että voin toimia kivunhoidon saralla esimerkkinä muille. Olen samaa mieltä Suomen Kivunhoidon professori Eija Kalson kanssa siitä, että hyvä kivun hoito on potilaan oikeus, henkilökunnan velvollisuus ja hoitolaitoksen laatuvaltti. Jyväskylän Ammattikorkekoulun julkaisemassa kirjassa  (Lauritsalo toim. 2003) Sairaanhoitaja kivunhoidon kehittäjänä, löytyy kirjoittamani artikkeli "Kipuhoitajan rooli perusterveydenhuollossa". Tämä artikkeli on osa kehittämishanketta, jonka toteutin kivunhoidon asiantuntijan erikoistumisopintojen aikana v 2000- 2002. Loin ensimmäisten joukossa Suomeen kipusairaanhoitajan toimenkuvan perusterveydenhuoltoon ja tein sitä käytännön työtä Karjaan terveyskeskuksessa (nyk. Raaseporin kaupunki) vuoteen 2006 asti, kunnes muutin Porvooseen.

Toimiessani ammatinharjoittajana koen voivani toteuttaa unelmaani ja elämäntehtävääni, toimia kivunhoidon asiantuntijana potilaiden parhaaksi. Esimerkkinä onnistumisesta: vähän aikaa sitten polven nivelrikon aiheuttamasta kivusta kärsivä potilas sai hoidosta avun ja iloitsi elämänlaadun paranemisesta ja liikkumisen tuomasta hyvästä olosta. Se on palkitsevaa. Kivuhoidosta ja kivun hoitotyöstä tehdään tutkimusta. Olen ajatellut osallistua tähän tutkimus työhön verkostoitumalla ammattioppilaitoksen kanssa. Mietittäväksi jää tutkimuskohteen rajaaminen ja tutkimukseen osallistuvien potilaiden löytäminen. Tämä asia selkiytynee kesän aikana. Nyt oppilaitoksilla on ansaittu loma ja palaamme tähän yhteistyön suunnitteluun alkusyksystä.

Edessä on uusi työviikko ja uudet ihanat haasteet. Andrew Matthewsin sanoin sitä kohti: "Ilo on siinä, että teet sitä mikä sinulle on omiaan - ja joustat omasta valinnastasi, et siksi että sinun on pakko. Työnteko on keino olla yhteydessä ihmisiin." Hyvää alkavaa työviikkoa!

Sunday 5 June 2011

Elämäntyyliyrittäjä

Sain käsiini kirjan Osaajasta elämäntyyliyrittäjäksi. Kirjoittaja on Jorma Sipilä.VAU! Nyt voin rohkeasti kutsua itseäni ELÄMÄNTYYLIYRITTÄJÄKSI, sillä sitä Sairaanhoitopalvelu-Leenan toiminta on. Sipilän perustelun mukaan "Elämäntyyliyrittäjä valitsee laadullisen kasvun ja haluaa yritystoiminnalta enemmän kuin vaan pakollisen toimeentulon. Hän ei tavoittele markkinaosuuksia tai itseisarvoista kasvua vaan pikemminkin hallittavaa, itselle sopivaa työkokonaisuutta rakastamansa asian parissa." Juuri näin!

Elämäntyyliyrittäjän tunnistaa jo kaukaa. Hän nauttii siitä mitä tekee ja tekee sitä mistä nauttii. Tämän asian palvelun ostajat tunnistavat yrittäjän olemuksesta ja ilmeestä. Pienyrittäjän työ on vaihtelevaa ja jopa kausiluontoista. Pitkätkään työpäivät eivät ole rasittavia, sillä työstä on tullut harrrastus ja elämäntapa. Asiakkaat ovat elämäntyyliyrittäjälle taloudellisia mahdollistajia ja yhteistyökumppaneita,  joilta voi oppia asioita. Verkostoituminen on elämäntyyliyrittäjälle erittäin tärkeää.

Koen todella olevani etuoikeutettu, kun saan tehdä työtä elämäntapayrittäjänä. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus kokea jotain ainutlaatuista. Tämän ideologian pohjalta pyrin aitoon ja arvostavaan vuorovaikutukseen hoitosuhteissa ja koen onnistuneeni siinä saamani palautteiden perusteella.

Allekirjoitan täysin Sipilän tekstin, jonka mukaan elämäntyyliyrittäjä näyttää oman rohkean esimerkkinsä kautta, että asioita voi tehdä toisella tavalla. Itse haluan jakaa asiantuntijuuttani, enkä toimia auktoriteettina. Annettuihin kaavoihin ei tarvitse kangistua, laadukasta hoitotyötä voi tehdä ilman jäykkää byrokratiaa. Elämäntapayrittäjä seuraa esikuvia ja voi toivottavasti toimia esikuvana muille. Toivon, että oma innostukseni ja positiivisuuteni arjen keskellä tarttuu mahdollisimman moneen......

Thursday 2 June 2011

Tutkittua hoitotyötä vai puoskarointia?

Sain sähköpostiini Hoitoportaalin viikkokirjeen. Tämä portaali sisältää paljon hyvää tietoa uusista tutkimuksista ja hoitosuosituksista. www.hoitoportaali.fi Siellä mm lääketehdas Lilly kirjoittaa lääketeollisia tiedotteita, joista silmiini pisti otsikko : Masennus aiheuttaa myös fyysistä kipua. Tämänhän toki tiesin jo entuudestaan ja tähän ongelmaan törmään päivittäin!
Kipukanava julkaisi PAIN-lehdessä (12 / 2010) kirjoitetun artikkelin, jossa tutkijat olivat todenneet, että Zen-meditaatio autaa kivun hallinnassa. Samaiselta kanavalta löytyy Lontoon yliopiston tutkijoiden lausunto, jonka he olivat julkaisseet arvostetussa Current Biology-lehdessä vuonna 2010. Siinä he kertovat, että tutkimuksen mukaan kipukohdan koskettaminen helpotti kipua 64 %. No, mitä näistä tiedoista varsinaisesti on hyötyä?

Ehkä haluan näillä tuloksilla vain lievittää pahaa mieltäni. Harmistuin lukiessani Hoitoportaalin blogistin, Markku Myllykankaan viimeistä kirjoitusta. Toki ymmärrän, että hänen tarkoituksensa on olla provokatiivinen ja kirjoitelmat ovat vain hänen mielipiteitään. Mutta jotenkin asioiden yleistäminen ja hoitotyön sekä sairaanhoitajien vähättely tai aliarvioiminen tai lähinnä jonkinlainen tyypitys ja yleistäminen, on mielestäni ammattiettiisesti arvelluttavaa ja jopa jossain määrin loukkaavaa. Sairaanhoitajat ovat korkeasti koulutettuja hoitotyön asiantuntijoita!

Viimeaikoina on julkisuudessa puhuttu paljon ns. uskomushoidoista ja vaihtoehtohoidoista. Mitä nämä sitten lienevätkään? Itse käytän nimitystä täydentäväthoidot, sillä ei mikään hoito ole varsinaisesti toisen vaihtoehto. Useat eri hoitomuodot kombinoituina tuottavat usein parhaimman tuloksen samoin kuin moniammatillinen yhteistyö.  Uskon vakaasti, että sairaanhoitajan työtä ohjaavat hoitajan eettiset ohjeet ja säännöt. Olemme Valviran rekisterissä ja me yksityisellä sektorilla raportoimme vuosittain toiminnastamme valvontaviranomaisille. Omaa toimintaani ohjaa myös sertifioitu laatu- ja toimintajärjestelmä. Onkohan kaikilla palvelualoilla samanlaiset valvonnat?

Kipusairaanhoitajan ja lymfaterapeutin työssä joudun välillä selittelemään toimintaani. Median vouhotus puoskaroinnista ja epäpätevyydestä sekä valelääkäri ja valehoitaja -kauhutarinat ovat saaneet potilaat ymmälleen. Tämä on ymmärrettävää. Asiantuntija sairaanhoitaja toimii kuitenkin aina tutkitun tiedon pohjalta. Lymfaterapia on monille vierasta ja sitä luullaan (jopa hoitohenkilökunta ja lääkäritkin) jonkinlaiseksi luontaishoidoksi. Tämä on täysin väärä käsitys, joka johtuu siitä, että asiaa ei opeteta terveydenhuollon peruskoulutuksessa. Olen toiminut sairaanhoitajana 26 vuotta. Vasta opiskeltuani kivun hoidon asiantuntijuutta ja lymfaterapiaa, koen saaneeni kokonaisvaltaisemman ymmärryksen ihmisen kehon toiminnasta ja vaivojen hoidosta. Lymfaterapia opinnoissa saimme tutustua kuuluisan Földi-klinikan (www.foeldiklinik.de) oppeihin Dr Med Kathrin Jungin opastuksella. Mielenkiintoinen potilastarina tästä sairaalasta löytyy sivulla : http://kekahle.vuodatus.net/.

No, nyt helpotti, aurinko paistaa ja vapaa päivä houkuttelee ulos aurinkoon. Toivon, että voimme kaikki nauttia kesästä. Lääkinnälliset tukisukat helpottavat muuten turvotusta jaloissa.....

Monday 30 May 2011

Siunattu kipu

Aamu oli sateinen, tuulinen ja kolea. Kalenteria katsomalla huomasin kuitenkin, että olemme ihan kesäkuun kynnyksellä. Matalapaine saa useat kipupotilaan voimaan huonosti. Ennen vanhaan puhutiin reumatismista, mutta nykyään tiedetään enemmän kivun syntymekanismista ja kipuviestiä kuljettavan hermojärjestelmän herkistymisestä. Herkkä ihminen voi kokea ilman muutokset kehossaan jopa kipuna.

Olen todella onnekas kun saan tehdä työtä josta pidän. Krooninen kipu rajoittaa usein tekemisiä ja harrastuksia sekä heikentää elämänlaatua. Kivun hoito on haasteellista, mutta ei mahdotonta. Monta kertaa huomaan, miten suuri merkitys positiivisella asenteella on. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että kivun hoidossa on sallittua kaikki keinot, kunhan ne eivät ole potilaalle haitallisia. Mielenkiintoisia ajatuksia kivunhoidosta kirjoittaa myös Antti Heikkilä kirjassaan Siunattu kipu. Suosittelen kirjaa lämpimästi! Myös Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen sivuilta pääsee lukemaan kivunhoidon asiantuntijoiden tutkimuksia ja kokemuksia kivun hoidon saralla. Linkki näille sivuille on : http://www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi/ .

Nyt illalla aurinko paistaa taas ja maanantai päivä saa arvokkaan päätöksen. Otan kaulastani pois riipuksen, joka toimii eräänlaisena onnen amulettinani. Sain sen joululahjaksi mieheltäni pari vuotta sitten. Siinä lukee "Carpe diem". Tätä mottoa noudattaen on hyvä kulkea kohti kesää. Hyvää illan jatkoa......

Sunday 29 May 2011

Uusi aluevaltaus

Nyt se alkaa, Sairaanhoitopalvelu-Leena astuu blogi-aikaan. Nähtäväksi jää millaiseksi sivut muotoutuvat. Toivon, että voin tuoda tuulahduksen empatiasta ja välittämisestä arjen kiireeseen. 26-vuotisen hoito urani aikana olen tavannut ja kokenut erilaisia asioita ja kohtaloita. Tärkein opetus on ollut : Jokainen on ainutlaatuinen ja tärkeä! Sairaanhoitajana koen, että tärkeintä on luoda hoitotilanne, jossa hoidettava kokee, että häntä arvostetaan, kunnioitetaan ja kuunnellaan. Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi!
Lupaan blogissani kertoa ajatuksia, ideoita ja vinkkejä hyvinvointiin. Erityisosaamisalueeni on kivun hoito ja lymfaterapia eli kaikenlaisten turvotusten hoito. Näihin liittyen kerron jatkossa hyvistä hoitokokemuksista ja -käytännöistä. Aiheeseen voi tutustua lähemmin kotisivuillani www.sairaanhoitopalveluleena.com.
Jokainen päivä on lahja niin myös huominen, jolloin saan taas aloittaa viikon työt vastaanotollani ihanien ihmisten parissa. Palaillaan!!