Sunday 25 March 2012

Turvottaako?

Kuluneella viikolla olen saanut terästää lymfaterapeutin taitojani erittäin haasteellisten tapausten parissa. Haasteet ovat elämän suola! On ihanaa huomata opitun teorian  ja käytännön kokemuksen voima positiivisena hoitotuloksena ja potilaan tyytyväisyytenä.

Turvotus on asia, jonka jokainen meistä on kohdannut jossain elämänsä vaiheessa. Syitä turvotukseen on monia ja toiset niistä ovat jopa hengenvaarallisia, kuten esim.sydänperäiset turvotukset tai veritulpan aiheuttama alaraajan turvotus. Onnettomuuden tai tapaturman seurauksena syntyneet revähtymät, nyrjähdykset, mustelmat ja muut vamman aiheuttamat turvotukset paranevat yleensä ajan kanssa kudosvaurion korjaantumisen myötä. Näin on myös leikkausten ja erilaisten toimenpiteiden aiheuttamien kudosvauriosta aiheutuneiden turvotusten laita. Näitä kaikkia turvotuksia voidaan toki hoitaa lymfaterapeuttisilla hoitotoimilla ja näin pystytään nopeuttamaan kuntoutumista ja normaaliin arkeen paluuta. Kudosturvotuksen hoito vähentää myös siitä aiheutuvaa kipua ja liikerajoitteita.

Turvotuksen syinä ovat joko verisuoniperäiset ongelmat esim. laskimolaajentumat eli suonikohjut. Näitä turvotuksia kutsutaan dynaamiseksi lymfajärjestelmän vajaatoiminnaksi erotuksena mekaanisesta vajaatoiminnasta, joka syntyy kun esim. leikkauksella vaurioitetaan imusuonijärjestelmää. Tyyppiesimerkki mekaanisesta vajaatoiminnasta on rintasyöpäpotilas, jolta on leikkauksessa poistettu kainalosta imusolmukkeita. Potilaan lymfajärjestelmän kuljetuskapasiteetti ylikuormittuu ja potilaalle syntyy yleensä operoidun rinnan puoleiseen yläraajaan lymfaödeema eli turvotus.

Kinesioteipit akillesjänteen hoidossa
Turvotuksen syy täytyy aina selvittää! Syyn ja syntymekanismin perusteella valitaan hoitomuoto. Sydän- ja verisuoniperäiset ongelmat saattavat vaatia lääkitystä tai jopa leikkausta ja lääkinnällisten kompressiotuotteiden esim. tukisukkien käyttöä. Ns. markettisukat eivät ole lääkinnällisiä tukisukkia. Lääkinnällisiä sukkia myyvät lymfaterapeutit ja hyvin varustetut apteekit.Varsinainen lymfaödeeman hoito vaatii lymfaterapiaa, kompressiohoitoa ja hyvänä lisänä tänä päivänä fysioterapeuttista alipainehoitoa (LymphaTouch-hoito) sekä kinesiolymfateippausta. Lymfaterapia ei ole vaihtoehtohoito vaan fysioterapian erikoisalaan kuuluva lääketieteellinen hoitomuoto turvotusten hoitoon. Lymfaterapeutit ovat koulutettuja hoitotyön ammattilaisia.

Viikolla oli ilo kuulla YLE 1 -kanavalla Aamutohtori-ohjelmassa fysiatrian erikoislääkäri Jukka-Pekka Kourin haastattelua turvotusten hoidosta. Siinä vasta asiantuntija! Olen jo monta vuotta ollut J-P:n fani. Hän on asiantunteva kivunhoitoon erikoistunut lääkäri, jota minullakin on ollut ilo kuunnella kivunhoidon asiantuntija opinnoissani Jyväskylässä vuosina 2000- 2002 ja sittemmin olemme luennoineet yhdessä erinäisissä kivunhoitoon liittyvissä koulutuksissa. Kourin haastattelu löytyy netistä http://areena.yle.fi/ohjelma/1675473 .

Sunday 18 March 2012

Kivunhoito & Lymfaterapia Leena Vallin

Päässä kuhisee ajatuksia, tekisi mieli sanoa, että "on kuin suuren urheilujuhlan tuntua!" Olen suuren ponnistuksen loppusuoralla, mutta toisaalta myös lähtöviivalla. 12.2. pohdin blogikirjoituksessani uuden, tulevan toiminnan suuntaa ja nimeä. Nyt nämä palikat ovat loksahtaneet paikoilleen tähän palapeliin. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Sairaanhoitopalvelu-Leenan aputoiminimeksi Kivunhoito & Lymfaterpia Leena Vallin, JESS! :)))) Toimitilani WSOY-talossa ( Mannerheiminkatu 20 Porvoo) on remontoitu ja kaunis hopeanharmaa nimikyltti oven vieressä näyttää kutsuvalta. Minulle se symbolisoi urheilukilpailun voittomitalia.

Tulevasta (ja siis tietysti jo olemassa olevasta) toiminnasta voi lukea enemmän Yrityskuvalehden artikkelista, joka löytyy linkistä: http://www.yrityskuvalehti.com/ykl/terveys/fysioterapia/kivunhoito-lymfaterapia-leena-vallin/.


Tehokas kivun ja turvotuksen hoito nopeuttaa kuntoutusta
Nyt suunnittelen tulevia toimitilan avajaisia, jotka ovat enemmänkin sellaiset mini-messut. Avajaiset järjestetään keskiviikkona 4.4. 2012 klo. 16.00 - 18.30. Ohjelmassa on mukavien asiantuntija yhteistyökumppaneitteni tietoiskuja. Mukana siis edustaja Healthy Life Devices Oy:stä (www.healthylifedevices.com), Lymed Oy:stä (www.lymed.fi) ja ActiveCare Oy:stä (www.activecare.fi) sekä Osuuskunta Helmihetki (www.helmihetki.info) ja tietty allekirjoittanut.

Tapahtumassa pidetään ILMAISET arpajaiset. Luvassa arvokkaita voittoja!
Suunnittelutyö vie aikaa, mutta tuntuu mahtavalta saada toteuttaa omaa missiotaan! Haluan nostaa esille kivunhoidon ja eri syistä johtuvan turvotuksen hoidon tärkeyttä ja arvostusta terveydenhuollossa. Sekä kipu että turvotus ovat niin "tavallisia" ongelmia, että usein kuuleekin lääkärin sanovat "se on ihan normaalia ja paranee ajan kanssa". Näin toki useimmiten on, mutta kivunhoito ja lymfaterapia ovat sen verran spesifisiä hoitotyön aloja, että harva hoitoalan ammattilainen niitä kunnolla taitaa. Kumpikaan osa-alue ei kuulu itsenäisenä oppiaineena nykyiseen hoitoalan koulutukseen eikä käsittääkseni lääkärinkään koulutukseen laajemmalti. Olen vahvasti sitä mieltä, että potilaat saavat juuri sen tasoista kivunhoitoa tai turvotuksen hoitoa, kuin millainen asenne hoitotyöntekijällä tähän asiaan on. Sekä kipu että turvotus heikentävät elämänlaatua ja niitä voidaan ja niitä täytyy hoitaa!

Sunday 11 March 2012

Kipuhoidoista sivuvaikutuksia!

Rakastan kiireettömiä aamuja, joilloin saan syödä aamupalani ja juoda kahvini rauhassa lehteä lukien. Sunnuntaiaamuna edessäni oli viikonlopun Iltalehti. Siinä kirjoitettiin taas kissankorkuisin kirjamin, että kipulääkkeet ovat vaarallisia! Näin toki on, jos niitä käyttää ylenmäärin ja harkitsemattomasti. Muistan, että olen jo aiemmin blogissani kommentoinut asiaa 25.9.2011 otsikolla Kipulääkkeiden viidakossa.


Kipulääkkeitä syödään paljon!


Ei todellakaan ole aina tarpeellista ottaa Buranaa tai Panadolia, puhumattakaan Asperinista, kaikkeen pieninpäänkin kipuvaivaan. Se on vaan niin helppoa, kun lääkkeitä saa reseptittä ja me olemme liian kiireisiä ja toisaalta myös laiskoja kokeilemaan muita, lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja. Toisaalta lääkebisneksessä pyörii suuria summia rahaa ja lääkkeitä on saatava kaupaksi niitä tarvitseville. Tästä herää assosiaatio jonkinaikaa sitten näytettyyn televisio-ohjelmaan (nimeä en nyt muista), jossa kerrottiin, että useimmat lääkkeet syntyvä "vahingossa". Tutkijat yhdistelevät eri aineita ja tutkivat yhdistelmien vaikutuksia rottakokeilla. Näin voidaan saada aikaan yhdisteitä, jotka hoitavat jotain ongelmaa, vaikka muut vaikutukset ovatkin sitten ns. haitallisia sivuvaikutuksia. Juuri näin! Laillistettuna hoitoalan ammattilaisena en toki tyrmää lääkehoitoa, mutta toivoisin kyllä lisää harkintaa nykyiseen hoitokäytäntöön. Kipua voidaan ja tulee hoitaa muillakin menetelmillä kuin Burana-reseptillä ja sairauslomalla.

Toinen ajatuksiani ravisteleva tieto, jonka luin lääkäri Antti Heikkilän 8.3.2012 päivätystä blogikirjoituksesta oli se, että British Medical Journal (www.bmj.com) on julkaissut tukimuksen keinonivelten pitkäaikaisongelmista. Antin mukaan :"On todettu, että metallinen keinonivel hajoaa ja siitä irtoaa mikroskooppisia metallisiruja ympäröiviin kudoksiin. Metalli aiheuttaa ympäröivissä kudoksissa tulehdusreaktion, joka vuorostaan aiheuttaa huomattavaa kipua. Lonkkanivelproteesin kohdalla kipu tuntuu pahiten nivusessa. Tulehdus aiheuttaa lihas- ja luukudoksen tuhoutumista. Metalli leviää muualle elimistöön verenkierron ja imusuonten välityksellä. Kukaan ei tiedä, mitä tämä kaikki sitten saa aikaan pitkällä aikavälillä, mutta metalli vaikuttaa ainakin haitallisesti immuunijärjestelmään. "
(Lainattu Antin blogista http://www.anttiheikkila.com).

Huh-huh, olipa painavaa tekstiä. Tietysti lääketiede on aina oikeassa, kunnes toisin todistetaan.... No, olen iloinen siitä, että minulla on yhteistyökumppaneina laaja asiantuntijoiden verkosto ja sillä tavalla voin tarjota potilailleni tehokkaita hoitoja, joista useimmat ovat täysin sivuvaikutuksettomia ns. luomuhoitoja perustuen kuitenkin tutkittuun näyttöön ja viimeisimpään teknologiaan ja tietoon! :) Esim. alipainehoito yhdistettynä kinesioteippaukseen lievittää nivelkipuja ilman sivuvaikutuksia!

Sunday 4 March 2012

Fibromyalgia - edelleen kummajainen?

Posti toi uusimman Scandinavian Journal of Pain -lehden ja selaillessani sitä huomasin artikkelin fibromyalgiasta. Suomalaisista lääkäreistä koostuva tukijatiimi (Gauffin, Hankama, Kautiainen, Arkela-kautiainen, Hannonen ja Haanpää, 2011) on tutkinut The Fibromyalgia Impact Questionaire (FIQ)- mittarin suomalaisen version (Finn-FIQ) käyttömadollisuutta. Tutkijat totesivat, että laajasti käytettyä fibromyalgiapotilaiden toimintakykyä kuvaavaa mittaria, voidaan käyttää menestyksekkäästi käännettynä versiona suomalaisten fibromyalgia potilaiden diagnoostiikan ja toimintakyvyn mittarina.
www.scandinavianjournalpain.com/article/.../abstra...
"Tää on varmaan ihan hyvä juttu", ajattelin, mutta tärkeämpää mielestäni olisi yhä enemmän panostaa varhaiseen fibromyalgian diagnosointiin sekä diagnoosin saaneen potilaan tukemiseen ja ohjaukseen.

Fibromyalgiaa sairastaa 2-5% väestöstä ja se on tavallisempaa naisilla kuin miehillä. Tavallista sairastuminen on työikäisenä, mutta myös lapset ja nuoret voivat sairastua tähän laaja-alaiseen kipuoireyhtymään. Oireet ovat todella moninaiset ja herättävät pelkoa vakavasta sairaudesta. Sen tähden onkin tärkeää saada oikea diagnoosi, jotta poissuljetaan muiden sairauksien mahdollisuus. Vasta sittten, kun saadaan ns. mielenrauha, voidaan aloittaa kuntoutuminen ja kipujen hallinta. Ns. omahoitaja ja  -lääkäri ovat ensiarvoisen tärkeitä juuri fibromyalgiaa sairastavalle. Näin vältytään turhilta lääke- ja hoitokokeiluilta sekä tutkimuskierteeltä.


FM:n diagnosoinnissa palpoidaan triggerpisteet!
2000-luvun alussa olin aktiivisesti mukana Reumaliiton järjestämässä Fibromyalgian Kuntoutuspaletti-projektissa. Toimin paikallisena projektivastaavana Karjaan kaupungin perusterveydenhuollon avokuntoutus hankkeessa, jossa fibromyalgiapotilaiden ryhmiä kuntoututettiin terveyskeskuksen toimesta työnohessa. Ryhmät kokoontuivat iltaisin ja vertaistuen sekä tietoiskujen (lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin ja sosiaalityöntekijän luennot) lisäksi ohjelmaan kuului erilaisten liikuntalajien kokeilu ja kunnon testaus.    Tulokset olivat hyviä. Avokuntoutus oli yhtä tehokasta kuin aikaisemmin (ja edelleenkin) järjestettävä laitoskuntoutus, mutta paljon halvempaa ja joustavampaa.

Paljon kuulee edelleenkin sanottavan, että fibromyalgiaan ei ole tehokasta hoitoa. Ehkä näin on tutkimusten valossa, mutta oma kokemukseni on, että paljon voidaan tehdä, oireita lievittää, kuntouttaa ja opastaa potilasta elämänhallinnassa. Fibromyalgian hoito on enemmänkin tahtoasia!