Sunday 23 February 2014

Mitä KELA duunaa?

Koko alkuvuoden olen seurannut lauantai-iltaisin kotimaista sketsiohjelmaa, Putous. Minua viehättää huippunäyttelijöiden parodioimat sketsihahmot ja niiden hahmojen linkittyminen arkeen, siis todellakin, todellakin, aiivaan! Monen mielestä ohjelma on ala-arvonen ja ärsyttävä, mutta kyllä maailmassa pitää olla huumoria, sillä tiukkapipoisia tyyppejä on Suomikin pullollaan. Ei tarvitse erikseen opetella naurujoogaa (vaikka se hyvä juttu onkin!) tai käydä positiivisuus kursseja, jos ja kun, vähän höllennettäisiin omaa vannetta ja alettaisiin nauttia esim. arjen tilannekomiikasta enemmän ja vapaammin! Nauru pidentää ikää, toimii hyvänä kivunlievittäjänä ja vähentää kehon stressiä, joka sitten jo onkin suurin syypää nykyiseen huonovointisuuteemme.
Tämä aasinsiltana otsikolleni, mitä KELA duunaa?

En taas tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa?! Sain nimittäin potilaaltani puhelinsoiton ja hän halusi tietää voiko hän valittaa KELAN päätöksestä? Kela oli tehnyt hylkäävän päätöksen potilaan lymfaterapia korvauksesta muutamasta hoitokerrasta eli korvaussumma olisi ollut noin parikymppiä. Lain mukaan lymfaterpia korvataan lääkärin lähetteellä vain syöpähoidon jälkeisen lymfaödeeman hoitoon tarkoitetussa lymfaterapiassa ja /tai ruusuinfektion jälkeisen ödeeman hoitoon. Edellämainitun lauseen kriteerit täyttyivät tässä tapauksessa. Hoidon antajan täytyy olla terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö (lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, kuntohoitaja, jne) ja lymfaterapia tutkinnon suorittanut lymfaterapeutti. Tämä lause toteutuu minun osaltani eli olen täysin pätevä tekemään lymfaterapiaa ja hoidot tulee korvata, kun molemmat edellä mainitut kriteerit täyttyivät.
Olen laillistettu lymfaterapeutti ja mulla on huikeit idiksii,
mut KELA miettii et mitä mä duunaan?

Kelan hylkäämispäätöksen selitys oli, että hoitoja ei korvata, koska hoidon antaja ei ole fysioterapeutti! Siis mitä! Fysioterapeuttien koulutukseen ei kuulu lymfaterapia! Fysioterapeutti voi lisäkouluttautua lymfaterapeutiksi ihan samalla tavalla kuin sairaanhoitaja, lääkäri ja muu terveydenhuollon ammattihenkilöstö. Kaikki saavat saman lymfaterapeutin koulutuksen. Millä perusteella fysioterapeutti-lymfaterapeutin antama hoito eroaa sairaanhoitaja-lymfaterapeutin antamasta hoidosta? Voisiko joku kertoa?! Siis mitä KELA duunaa? Paljonko maksaa lisäselvitysten teko päivänselvistä asioista? Eikö lähettävän lääkärin arvio hoidon antajan pätevyydestä riitä Kelalle? Onko Kelan henkilökunta erikoistunut sairaanhoitoon tai lymfaterapiaan? Tietävätkö mikä on lymfaödeema ja miten sitä hoidetaan? Suosittelin tuloa maksuttomaan Lymfaödeemailtaan Porvoon Campukselle 6.3. saamaan OIKEAA infoa! Kyllä juttu on osimoilleen näin, että kohta mie romahan!

Sunday 16 February 2014

Lymfaödeema; mikä se on? Miten sitä hoidetaan?

Ihanat aikuiset naiset eli kivunhoitoprojektissa mukana olevat sairaanhoitajaopiskelijani, ovat kiinnostuneet myös lymfaterpiasta! Jee! Yhdessä olemme suunnitelleet maaliskuulle, joka on kansainvälinen lymfaödeeman tietoisuudenlisäämiskuukausi, ohjelmaa ja infoa asian tiimoilta Porvoossa. Tämä on mielestäni todella tärkeää, koska viimeaikoina on lehdistössä vellonut kovastikin keskustelua sairaanhoitajien antamien hoitojen oikeaoppisuudesta. Esim. vastikään Aamulehdessä oli Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan, Merja Meraston, kirjoittama vastine Itä-Suomen yliopiston professorin Markku Myllykankaan esittämiin väitteisiin siitä, että sairaanhoitajaliitto sallii jäsentensä tekevän "puoskarointia". Asialliseen sävyyn Merja informoi, että sairaanhoitajan työtä ohjaavat sairaanhoitajan eettiset ohjeet, tutkittu tieto ja yrittäjänä toimivan sairaanhoitajan laatuvaatimukset. Juuri näin on ja tulee olemaan! Kirjoitus löytyy myös Facebook/sairaanhoitajayrittajat-sivulta.

Lymfaterapia mielletään valitettavan usein meillä Suomessa vielä ns. "vaihtoehtohoidoksi" tai "hemmotteluhoidoksi". Tämä johtuu mielestäni tietämättömyydestä, koska sairaanhoitajien tai lääkäreiden koulutuksessa, ei opeteta perusteellisesti lymfajärjestelmän toimintaperiaatteita eikä toiminnan vajauksen seurauksia ja niiden hoitoa. Itse olin tehtyn sairaanhoitaja työtä 20 vuotta tietämättä lymfajärjestelmän merkitystä, saatikka sen toiminnanvajauksen ongelmista ja niiden hoidoista. Vasta vuonna 2009, kun suoritin lymfaterapeutin tutkinnon, ymmärsin asian ja sisälleni syttyi VIHA. Miksi ei minulle ole opetettu tätä tärkeää tietoa, jota olisin ehdottomasti tarvinnut työssäni jo aiemmin?! Mutta, kun ei tiedä että ei tiedä, niin ei voi tietää ettei tiedä!
www.facebook.com/balance
Siksi yksi elämäntehtävistäni kivunhoidon kehittämisen ohessa on viedä tätä lymfaterapian tärkeää viestiä eteenpäin. Moni ihminen kärsii turhaan lymfaödeemasta, lipoödeemasta ja lipolymfaödeemasta, kun hän ei ajoissa saa apua vaivaansa, koska sitä ei tunnisteta.

Niinpä Porvoossa tapahtuu: Torstaina 6.3.2014 vietämme maailmanlaajuista lymfaödeemapäivää. Silloin järjestämme yhdessä Porvoon Laurean kanssa Campuksella Lymfaödeemaillan klo. 16.30 -19.00. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton! Tilaisuudessa kerrotaan mitä Lymfaödeema on ja miten sitä hoidetaan? Kuulemme myös potilaan tarinan ja saamme tutustua lymfaterapiaan hoitomenetelmänä ja erilaisiin hoitovälineisiin (tämä mahdollista jo klo. 14.30 -16.30). Haastan kaikki alueemme terveyskeskukset ja sairaalan sekä kotihoidon henkilökunnan mukaan "talkoisiin". Tule mukaan oppimaan ja jakamaan tietoa! Yhdessä olemme enemmän! Lisätietoja voi pyytää esim. kotisivujeni yhteydenottopyyntö lomakkeen kautta.

Sunday 9 February 2014

Leikkausten ja vammojen jälkihoito tehokkaammaksi!

Elämä kulkee sykleissä. Tällä viikolla olen huomannut, että myös vastaanotollani potilasvirta kulkee sykleissä. Nyt on ollut enemmän kivunhoidollisia haasteita ja varsinkin leikkauksien ja traumojen aiheuttamia vammoja ja niiden jälkihoitoa. Tämä sykli pyörähti käyntiin reilu viikko sitten, kun olin ollut luennoimassa Helsingissä Valtakunnallisilla haavanhoitopäivillä.

Tapaturmien ja vammojen sekä leikkausten jälkihoidossa on tärkeää paneutua vammautuneen ja kuormittuneen kudoksen paranemisprosessin tukemiseen. Tämä onnistuu todella hyvin fysioterapeuttisella alipainehoidolla, jolla venytetään leikkaus- tai vamma-alueen sidekudoksen faskia- ja kudosrakenteita. Koko kehon ja varsinkin vamma alueen aineenvaihdunta ja lymfakierto aktivoituvat. Hoidon tuloksena turvotus ja kipu vähenevät sekä liikelaajuus normalisoituu. Hoito voidaan aloittaa jo vamman/leikkauksen jälkeisenä päivänä.

Physiotouch alipainehoito on kipusairaanhoitajan kolmas käsi, jolla pääsen pintaa syvemmälle eli ns. kehon 3D-tasolle, jonne taitavinkaan terapeutti ei sormillaan pääse vaikuttamaan! Miksi tätä ei sitten yleisemmin käytetä sairaaloissa esim. leikkausten jälkeisessä kuntoutuksessa? kysyi kollegani toiselta paikkakunnalta. Hyvä kysymys! Yksi syy on hoitoaikojen lyhytkestoisuus. Jotta kuntoutuminen leikkauksen ja vamman jälkeen voitaisiin taata parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi sairaaloiden, terveyskeskusten ja muiden potilaita hoitavien tahojen, olla tietoisia tästä hoitomenetelmästä ja rohkaista sekä kannustaa potilaita etsiytymään varhaisessa vaiheessa vamman ja/tai leikkauksen jälkeen PhysioTouch-klinikalle. Varhain aloitetulla hoidolla vältytään tilanteen kroonistumiselta. Varhain aloitettu hoito mahdollistaa myös nopeamman työhön paluun ja arjessa pärjäämisen, puhumattakaan kivun ja liikerajoituksen aiheuttamasta kärsimyksen vähentämisestä.

 

Mitä useampi leikkaus potilaalle on tehty, sen tärkeämpää on huolehtia arpien liikuvuudesta, jotta faskia kireydet eivät pääse aiheuttamaan virheasentoja ja ryhtimuutoksia, jotka johtavat lopulta kehon epätasapainoiseen toimintaan ja kipuun. Tärkeää on pitää huolta siitä, että  haava ja vamma  paranee infektiotta. Yhtä tärkeää on pitää huolta siitä, että vamma alueella ei ole turvotusta, tiukkaa sidekudosta, liikumaattomuutta faskiarakenteissa tai kipua.

Vaivaako mieltäsi kipuun liittyvä kysymys? Aiheesta voi kysellä Orionin -kipu.fi sivulta. Kivutonta viikkoa!

Sunday 2 February 2014

Asiantuntijahoitajan tärkeä tehtävä!

HUPS, sinne se tammikuu hurahti ja helmikuu on alkanut talvisena. Vuodenvaihteen loma on enää kuin kaukainen muisto vain. Viikko on ollut kiireinen, mutta antoisa. Olen saanut toteuttaa asiantuntija sairaanhoitajan tärkeää tehtävää, joka on "tehdä itsensä tarpeettomaksi" eli tiedon jakamista!

Mestari-kisälli-oppimismallin toteuttaminen sujuu vastaanotollani hyvin. Vuoroviikoin kanssani kivun ihmeellistä maailmaa pähkäilevät Porvoon Laurean sairaanhoitaja/terveydenhoitaja opiskelijat, Birgitta ja Marianne. Kevään edetessä toivon asiantuntijuuden oppien muuttuneen osaksi näiden opiskelijoiden omaa ammatillista osaamista ja pääomaa, jotta saamme Porvoon seudulle lisää kivunhoidon ammattilaisia.

Tiistai-iltana sain olla todistamassa uskomattomalta tuntuvaa kivunlievitystä, kun Omenamäen Palveltalossa pidetyssä LifeWave-esittelyssä, pahasta skolioosista kärsivä henkilö, sai nopean ja silminnähden tehokkaan avun näistä uusista lääkinnällisistä hoitomenetelmistä. Tätä ilosanomaa on ilo jakaa!

Keskiviikkoiltana tapasin iki-ihanat Lymfaleidit, heidän tukiryhmänsä tilaisuudessa. Olin mukana

Asiantuntijan tärkein tehtävä on
tehdä itsensä tarpeettomaksi!
kertomassa uudesta Mobiderm-yökompressiohihasta ja MMCD-kudoksen nestepitoisuuden mittaustekniikasta yms. lymfaödeemaan liittyvästä tärkeästä asiasta. Ryhmä on kokoontunut jo yli vuoden ja toimii nyt itseohjautuvana. Koolle kutsujana toimii ryhmästä valittu jäsen. Verkostossa on voimaa!
Viikko huipentui torstaina ja perjantaina pidettyihin XVII Valtakunnallisiin Haavapäiviin Helsingin Messukeskuksessa.(http://www.haavapaivat.fi )Osallistuin perjantaina koulutukseen ja pidin itse myös puheenvuoron aiheesta Kivunhoito haavanhoidossa. Tilaisuus oli hyvin organisoitu, siellä oli hyviä luentoja ja monipuolinen näyttely. Sain paljon positiivista palautetta ammatillisesta ja selkeästä esityksestä. Tapasin myös entisen kollegani Länsi-Uudenmaan sairaalasta. Oli ihanaa muistella hetken vanhoja, hyviä aikoja ja kuulla kuulumisia ns.kotipuolesta. Myös Porvoon sairaalasta oli mukana haavanhoidon asiantuntijoita, vaihdoimme yhteystietoja ja toivon, että saamme yhteistyön käyntiin.

Nyt siis tarmokkaana kohti uutta työviikkoa, uutta kuukautta ja uusia mahdollisuuksia!