Sunday 27 March 2016

Sairaanhoitajan etiikka

Näin ensimmäisenä pääsisäispäivänä siirryttyämme kesäaikaan valo valtaa mielen ja kevät tekee tuloaan. Kevät on uuden kasvun ja kehityksen aikaa. Näin lomapäivinä on ollut aikaa lueskella, tavata läheisiä ja miettiä tulevaisuutta sekä toimintaansa. Lueskelin tuossa Lääkäriliiton sivuilta yhden lääkärin blogikirjoitusta ja sain luetuksi myös toisen lääkärin kirjoittaman tuoreen kirjan. Miten kaksi lääkäriä voi olla lähestymistavaltaan niin erilaisia? Näistä hämmentyneenä pohdin omaa suhtautumistani hoitotyöhön ja etiikkaan kipusairaanhoitajan ja lymfaterapeutin näkökulmasta.

Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1985. Terveydenhoitoalalla on pitkät perinteet eettisen näkökannan vaalimisessa. Sairaanhoitajan lupaus tuli sairaanhoitajakouluissa yleisesti käyttöön 1950-luvulla. Se pohjautuu aiempiin erilaisiin eettisiin lupauksiin, joita sairaanhoitajat antoivat jo viime vuosisadalla. Esim. Yhdysvalloissa 1893 laadittiin ns. Florence Nightingalen vala, jonka ohjeita sovellettiin myös Suomessa. Lupausten taustalla on lääkäreiden vuosituhansia vanha Hippokrateen vala, joka on kirjoitettu antiikin Kreikassa.

Sairaanhoitajan lupaus :
Lupaan kunniani ja omantuntoni kautta
auttaa lähimmäistäni,
tervettä ja sairasta,
kaikissa niissä toiminnoissa,
jotka tähtäävät terveyden säilyttämiseen
ja sen saavuttamiseen,
ihmisyyttä kunnioittaen,
rotuun, uskontoon ja asemaan katsomatta,
vaitiolovelvollisuutta unohtamatta.
Pyrin edistämään yhteistyötä
eri ammattiryhmien kanssa,
samoin kuin jatkuvasti kehittämään ammattitaitoani.
verkkokauppa.sairaanhoitajaliitto.fi


Uudemmat eettiset ohjeet ovat kattavammat ja paremmin sovellettavissa tähän päivään. Tärkeimmiksi kohdiksi mielestäni nousee: "Sairaanhoitajan tehtävänä on väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä kärsimyksen lievittäminen." "Sairaanhoitaja on toiminnastaan ensisijaisesti vastuussa niille potilaille, jotka tarvitsevat hänen hoitoaan. Hän suojelee ihmiselämää ja edistää potilaan yksilöllistä hyvää oloa. Sairaanhoitaja kohtaa potilaan arvokkaana ihmisenä ja luo hoitokulttuurin, jossa otetaan huomioon yksilön arvot, vakaumus ja tavat." Sairaanhoitajat valvovat etteivät oman ammattikunnan jäsenet tai muut potilaan hoitoon osallistuvat toimi potilasta kohtaan epäeettisesti."  Kaiken tämän omaksuneena ja toimintaani integroineena vakuutan toimivani aina eetisten ohjeiden ja hoitajan valan mukaisesti.

Välillä minä mieleni niin pahoitan, kun huomaan, että nyky-yhteiskunnassa kaikilla ei tämä missio aina ole yhtä kirkkaana mielessä. Valoisampaa tulevaisuutta kaikille ja hyvää kevättä!

Sunday 20 March 2016

Lymfaterapeuttien koulutuspäivän antia

Väsynyt, mutta onnellinen. Näin voin kuvata olotilaani työntäyteisen ja kiireisen viikon jälkeen. Tänään on ainoa vapaapäivä, mutta haluan muutamalla sanalla kertoa hyviä uutisia eilisestä Suomen Lymfaterapeuttien koulutuspäivästä.

Aamu alkoi mielenkiitoisella lääkäri, Laura Kohtamäen, luennolla melanoomasta. Hän kertoi, että vuonna 2013 todettiin 1448 uutta melanoomatapausta. Kyseessä yksi taudin nimi, joka pitää sisällään monta tautia ja/tai ainakin sen variaatiota. Ensisijainen melanooman hoito on leikkaus, mutta 2010-luvun alussa on tapahtunut taudin hoidossa dramaattinen muutos. Nykyään monelle melanoomaa sairastavalle ensisijainen hoito on immunoterapia.
Lymfaterapeuttipäivä 19.3.2016

"Aiemmin vain noin 25 % edennyttä melanoomaa sairastavista on elänyt yli vuoden diagnoosista. Nyt melanooman hoito on edennyt harppauksin: uusilla immuunijärjestelmän toimintaa tehostavilla lääkkeillä on saatu aikaan huikeasti parantuneet hoitotulokset: vuoden jälkeen potilaista oli elossa 94 % ja kahden vuoden jälkeen 88 %, eli suurimmalla osalla potilaista hoidon vaikutus jatkuu edelleen.  Melanooman hoidossa ei ole koskaan nähty vastaavia tuloksia. Tämä tulos saatiin aikaan kahden immuno-onkologisen lääkkeen yhdistelmällä eli nivolumabilla ja ipilimumabilla." (Tiedote 2.6.2014 Syövänhoidon suurin konferenssi ASCO (American Society of Clinical Oncology) 30.5.-3.6.2014 Chicagossa).

Toinen uusi asia päivillä oli infon saaminen lymfaterapiaa vaativasta synnynnäisestä kehityshäiriöstä nimeltä Klipper-Trenaunay- syndrooma. Tätä harvinaista kromosomimutaatiosta johtuvaa sairautta on vuoden 1963 jälkeen raportoitu Suomessa 40 tapausta. Tästä voi löytää lisäinfoa Rinnekotisäätiön NORIO-keskuksesta ja harvinaiset.fi- sivustolta.

Myös Suomen syöpäpotilaat ry informoi palveluistaan ja kuulimme myös tietoiskun Lymfaödeemapotilaan painonhallinnasta ja kompressioiden käytön hyödystä liikunnan aikana. Päivä oli antoisa. On hienoa tavata niin monta työstään innostunutta lymfaterapeuttia ja tuote-esittelijöitä, jotka kaikki haluavat toimia lymfaterapiaa tarvitsevan potilaan parhaaksi! 

Saturday 12 March 2016

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuskuvia

Suomen Kivuntutkimusyhdistys täytää tänä vuonna 20 vuotta (1996 - 2016). Sen kunniaksi tuli postilatikkoon uunituore jäsenlehti, Kipuviesti 1/2016. Lehdessä on taas paljon hyvää asiaa kivunhoidon saralta ja yksi otsikko herätti heti mielenkiintoni.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa , Turun yliopistossa, työskentelevä VTM, kehitysjohtaja Olli Hietanen, on julkaissut Kipuviesti-lehdessä artikkelin otsikolla: " Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuskuvia." Siinä hän tarkastelee teemoja ja tuloksia, joita on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tutkittu 2000-luvulla. Tämä tutkimuskeskus on toiminut vuodesta 2011 lähtien eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvänä asiantuntijana. Immola & Casti ovat julkaiseet hyvin mielenkiintoisen Tulevaisuusvaliokunnan julkaisun 2/2014: Hyvinvointiyhteiskunta 2030.  Tämän raportin ydinkysymys on mitä pitäisi tehdä, jotta suomalaisten hyvinvointi lisääntyisi- tai vähintääkin pysyisi nykyisellä tasolla tässä tilanteessa?

Hietasen mukaan teknologia on merkittävä muutosajuri: "Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200." Samaan aikaan toimiva hyvinvointivaltio heikkenee ja kansalaislähtöinen hyvinvointiyhteiskunta vahvistuu. Tämä tarkoittaa samaa, kuin mitä tostaina Sairaanhoitajapäivien avajaisissa puhunut perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula toi esille, että huomio on siirtymässä julkisista palveluista aktiiviseen kansalaiseen ja laitoshoidosta painopiste siirtyy entistä enemmän kotiin tuotaviin palveluihin.

Maailma muuttu ja tämä trendi näkyy myös terveysteknologiassa.Tieto ja palvelut ovat kerääntymässä palvelupilviksi (BigData), jonka voi profiloida itselleen (MyData). Näin raportoi FM. projektipäällikkö Ahvenainen raportissaan Tiede, tutkimus ja tulevaisuus (13/2014). Arkiset esineet on liitetty internettiin ja ne voivat kommunikoida keskenään. Robotit avustavat tulevaisuudessa (ja jo nyt) palvelutaloissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tulevaisuudessa vaatteet mittavat elintoimintoja, bioinformatikan superälyt louhivat tietoa ja ratkaisevat sairauksia. Geenejä ja soluja korvataan nanoroboteilla ja lääkkeet valmistetaan yksilöllisesti. Ihmisen varaosia voidaan tulostaa jo 3D-tekniikalla. Tästä kaikesta tulevasta voi lukea lisää Tulevaisuusvaliokunnan julkaisusta 6/2013 Suomen sata uutta mahdollisuutta - radikaaliset teknologiset ratkaisut, jonka on laatinut Linturi & Ahlqvist.
Hoitajan avustaja!

Eli nyt jos koskaan on oikea aika miettiä myös omaa tulevaisuutta. Edellä mainittujen julkaisujen mukaan tulevaisuudessa terveyspalveluiden keskivertoasiakkaat vähenevät ja erilaiset erityistarpeet korostuvat. Suomen talous jatkuu kireänä ja yksi työpaikka ei yleensä tuo riittävää toimeentuloa. Eläke-ikä kasvaa , vapaa-aika lisääntyy ja miten sen haluat käyttää? Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Minä olen tehnyt ratkaisuni! Jos kertoisin sinulle, miten on mahdollista saavuttaa taloudellinen riippumattomuus, haluaisitko kuulla?


Sunday 6 March 2016

6.3.2016 Maailman Lymfaödeema päivä!

Tänään vietetään maailman laajuisesti Lymfaödeemapäivää. Se mitä tuo "sana" ja "oire" pitää sisällään avautui minulle vasta vuonna 2009, vaikka olen toiminut sairaanhoitajana jo vuodesta 1985. Olin siis tehnyt sairaalassa hoitotyötä 24 vuotta, ymmärtämättä ja tietämättä, mitä lymfaödeema oikeastaan on, mistä se johtuu ja miten sitä hoidetaan! Väitän, että lymfaödeeman osalta osaamistaso on tänäpäivänä hoitolaitoksissa ihan samanlainen kuin tuona 24. vuotena. Vasta kun suoritin lymfaterapeutin tutkinnon v 2009 minulle avautui täysin uusi ymmärrys ja tieto tästä. Miksi en hakenut tietoa aiemmin? No, kun ei tiedä ettei tiedä niin ei voi tietää että ei tiedä. Näinhän se on!  Valitettavasti lymfaterapia opinnot eivät edelleenkään kuulu hoitotyön ammattilaisten, fysioterapeuttien eikä lääkäreiden koulutukseen Suomessa. Olisiko aika vaatia tähän muutosta?

Tänään pyritään maailmassa lisäämään lymfaödeeman tutkimukseen ja hoitoon sekä seurantaan liittyvää tietoisuutta. WHO eli Maailman Terveysjärjestö arvioi, että 150 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti sairastaa sekundaarista lymfaödeemaa. Sekundäärinen lymfaödeema syntyy leikkausten (imusolmukkeiden poisto tai vioittuminen) tai trauman jälkitilana. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan syövästä selvinneiden todennäköisyys saada sekundaarinen lymfaödeemaa on 20-40%. Myös toistuva ruusu (erysipelas) saattaa vahingoittaa imusuonia ja johtaa lymfaödeeman syntyyn. NIH (The National Institutes of Health) kertoo primäärin lymfaödeeman esiintyvyyden olevan niinkin korkean kuin 1/ 300 elävänä syntynyttä lasta maailmassa. Erilasten parasiittien, loisten ja matojen aiheuttamasta lymfaödeemasta eli filariasista kärsii 1,4 biljoonaa ihmistä 73 maassa. Kyseessä on siis todella iso joukko ihmisiä, joille lymfaödeema on arkipäivää ja asettaa heille haasteita arjessa selviytymisessä. Silti, lymfaterapiaa ei opeteta Suomessa terveydenhuollon ammattilaisille peruskoulutuksessa. Duodecimin  terveyskirjasto kirjoittaa turvotus ongelmasta ja "avaa" hyvin alaraajaturvotuksen ja valtimovajaatoiminnan osuutta siihen, mutta vain viimeisessä lauseessa on yhden rivin maininta lymfaödeemasta. T'ämäkö riittää meille?

Lymfaödeema päivä 6.3.2016

Amerikkalainen Lymphatic Education and Research Network on käynnistänyt valtakunnallisen ohjelman, jossa systemaattisesti pyritään lisäämään Lymfaödeeman tietoisuutta, tutkimusta, koulutusta ja tukea. Upeaa toimintaa! Upeassa videoklipissä kerrotaan kuinka koko maailma tukee projektia ja yhdessä olemme vahvempia! Olkoon tämä tietopläjäys tänään pieni siemen sille, että muutkin hoitotyön ammattilaiset, tutkijat ja lymfapotilaat lyöttäytyisivät yhteen ja vaatisimme Suomeenkin lisää lymfaödeeman hoidon osaamista perus- ja erikoissairaanhoitoon. Parhaiten missio onnistuu, kun tiedon lisääminen aloitettaisiin jo sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja lääkäriopiskelijoille koulussa.