Wednesday, 13 July 2011

Arjen haasteelliset mahdollisuudet

Rauhallinen hetki työssä. Istun avoimen ikkunan ääreen ja siirrän ilmastointilaitteen puhallussuuntaa. Helle on hellinyt meitä pitkään eikä työhuoneessa jaksa tehdä hoitoja ilman ilmastointia, onneksi laite  tuli hankittua! Katson kadun ihmisvilinää työhuoneen ikkunasta, neljännestä kerroksesta ja hoitajan aivot alkavat raksuttamaan....

Ilmeet, eleet ja käytös eli sanaton viestintä on tehokkaampaa viestintää kuin sanat. Seuraan ihmisten etenemistä aurinkoisella kaupungin kadulla. Voi, miten moni kärsiikään kivuista ja turvotuksista ihan turhaan! Kauppakasseja kantava rouva ontuu vasenta jalkaansa ja liikkuu eteenpäin keinuen ja vaappuen. Koko hänen tukirankansa kuormittuu ja arvelen hänen kärsivän niska, selkä ja lonkka kivuista. Mahtaako hän syödä suuria määriä kipulääkkeitä ja yrittää sinnitellä askareissaan, jotta vähäinen liikkuvuus kehossa säilyisi? Kentiens hän on kokeillut erilaisia hoitoja tuloksetta ja päättänyt tyytyä kohtaloonsa tai ehkä hän kuuluu siihen sukupolveen, joka ei "turhista" valita.

Vastakkaiselta suunnalta vastaan linkuttaa nuori mies kyynärsauvoilla, vasen jalka näyttää olevan tukisiteessä. Onkohan kyseessä urheiluvamma, nyrjähdys tai jokin leikkaus? Sormiani syyhyää heti, haluaisin kurkistaa siteen alle, onkohan siellä turvotusta ja kipua?

Nyt suojatietä lähtee ylittämään vanha rouva rollattorilla. Hän kulkee verkkaisesti, hieman etukumarassa. Hänellä on yllään kesäinen mekko ja sandaalit, mutta...todella turvonneet jalat, jotka varmaan painavina ja pinkeinä hidastavat entisestään hänen liikkumistaan, puhumattakaan siitä kivusta ja jalkojen "levottomuudesta", mikä ei anna rouvalle rauhaa edes yöllä.

Voi, enhän voi juosta noiden ihmisten perään. Kuitenkin sisintäni ahdistaa ja tulen surulliseksi. Niin paljon voisi tehdä....Turvotus ja kipu eivät kuulu ihmisen arkeen. Ne eivät ole "normaalia", vaikka näin usein kuuleekin hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden sanovan. Turvotus vaikuttaa koko kehon aineenvaihduntaan. Se jopa rasittaa sydäntä ja verenkiertoa. Hoitamattomana se muuttaa ihon rakennetta, aiheutta haavaumia, tulehduksia ym. Turvotusta, johtuipa se sitten perussairaudesta tai toimenpiteestä, voidaan hoitaa tehokkaasti lymfaterapialla. Lymfaterapia ei ole ns. vaihtoehtohoitoa vaan lääketieteellisesti tutkittua hoitoa, jota antavat koulutetut lymfaterapeutit. Pohjatutkinnoksi vaaditaan esim. lääkärin, sairaanhoitajan, perushoitajan tai fysioterapeutin tutkintoa.

Hoitamaton kipu rasittaa elimistöä paljon. Erikoislääkäri, anestesiologi Eero Vuorinen, on sanonut : "Hoitamaton kipu tappaa." Jatkuva kipu muuttaa elimistömme fysiologisia toimintoja, rasittaa hermojärjestelmää ja kuormittaa kehoa. Kivun hoito on hankalaa, koska ei ole olemassa mitään laboratorio tutkimusta eikä kuvantamismenetelmää, jolla kipu saataisiin näkyväksi. Kivun hoidossa asenne ratkaisee aina! Olen täysin vakuuttunut siitä, että potilas saa sellaista kivunhoitoa, millainen asenne hoitavalla henkilöllä on kivunhoitoon. Toisaalta, jos potilaat oppivat vaatimaan tehokkaampaa kivunhoitoa, niin hoitohenkilökunnan velvollisuus on sitä antaa. Kipusairaanhoitajan tehtävä on jakaa asiantuntijuuttaan potilaille ja moniammatilliselle hoitotiimille, jotta päästäisiin mahdollisimman hyvään kivunhoidon tasoon. Suomessa ensimmäinen sairaanhoitajille suunnattu kivunhoidon asiantuntijan erikoistumisopinnot käynnistyi Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa vuonna 2000. Opinnot kestivät 2,5 vuotta käsittäen 40 opintoviikkoa. Meitä valmistui 19 sairaanhoitajaa. Vastaavan laajuisia opintoja ei enää ole pystytty järjestämään kustannusten vuoksi. Meistä 19:stä, olen ainoa yksityinen kipusairaanhoitaja ja siksi vielä vähän "outo lintu" terveydenhuollon taivaalla.

Mielenkiintoista, mitä kaikkea ikkunastakin näkee. Seuraava kipupotilas on tulossa vastaanotolle. Aika palata haasteiden ja mahdollisuuksien pariin!

No comments:

Post a comment