Myofaskiaalinen kipu

Hyvää Vappua kaikille! Pyörähdin aamulla puolisoni kanssa kävelyllä Porvoon torilla ja jokirannassa sekä Vanhassa kaupungissa. Seurasimme kevään merkkien edistymistä, ihmisten vappujuhlintaa ja söimme jokiterassilla kevään ensimmäiset pehmisjäätelöt. Aurinko hellii meitä tänään ja lintujen liverrys tuo lupauksen tulevasta kesästä. Kaipaan lomaa, omaa aikaa ja vapautta, siksi pyöritän tällä hetkellä kahta yritystä. Sairaanhoitopalvelu-Leena ei vielä ole päättänyt, onko vastaanottotoiminta suljettuna jonkin aikaa kesällä (luultavasti olen vain muutaman päivän lomalla). Verkostomarkkinointi yritykseni toimii kokoajan vuoden ajasta riippumatta. Tavoitteeni on jatkossa tehdä vähemmän työtä, saada enemmän vapaa-aikaa, tehdä asioita, joista nautin. En halua toimia myyntitehtävissä. Verkostomarkkinoinnin ammattilaisena tämä on mahdollista.

Kipusairaanhoitajan vastanotollani on viimeaikoina tuonut haasteita erilaiset myofaskiaaliset kivut ja niiden hoito. Myofaskiaalinen kipuoireyhtymä on yksi tavallisimmista lihaskivun aiheuttajista niskan ja hartian alueella, mutta sitä voi esiintyä periaatteessa minkä tahansa luustolihaksen alueella. Aktiiviset myofaskiaaliset kipupisteet esiintyvät usein jännityspäänsäryn, alaselkä-, niska-, leukanivel- ja yläraajakivun sekä lantion alueen kipusyndroomien yhteydessä mutta myös nivelrikossa, juurisyndroomissa ja reumasairauksissa. Oireyhtymällä ei ole omaa diagnoosinumeroa. Myofaskiaalisen kipuoireyhtymän tunnistaminen perustuu potilaan kuvaamiin oireisiin ja kliinisen tutkimuksen lihaslöydöksiin. Diagnoosi on kliininen, koska millään laboratoriotestillä, kuvantamistutkimuksella, ENMG:llä tai lihasbiopsialla ei voida yksiselitteisesti osoittaa myofaskiaalikipua. (www.duodecimlehti.fi)

 

Kuva 1. Esimerkkejä liipaisin- eli triggeripisteistä (Arokoski ym. 2009). Varjostettu alue esittää kivun säteilyä ja X liipaisinpisteen painoarkuuden sijaintia. (www.duodecimlehti.fi)

Myofaskiaalisen kivun syy on vielä osin epäselvä.  Tyypillistä on viiveellä tuleva rasituksen jälkeinen kipu, jonka syytä on vaikea jäljittää, kun itse rasituksen aikana ei oireita juurikaan ole.  Faskiakerrosten toiminnan kulmakiviä on niiden mukautuminen liikkeeseen ja jonka olennainen osa on niiden  liukuminen toistensa suhteen.  Ylirasitus, traumat, operaatiot, tulehdukset yms voivat aiheuttaa muutoksia liukumisessa ja  hermopäätteiden ärtymisen jo normaaliliikkeissäkin, kun liukuminen on estynyt. Se aistitaan kipuna, liikerajoituksena, kireytenä ja paineen tunteena, jotka ovat tyypillisiä myofaskiaalisen kivun oireita. (Tiina Lahtinen-Suopanki)

Kipusairaanhoitajana hoidan erilaisia myofaskiaalisia kipuja mm alipainehoidolla, Deep Oscillation-menetelmällä, kinesioteippauksella, erilaisilla hieronta- ja sidekudoskäsittelytekniikoilla, faskiakäsittelyllä ja lääkkeettömällä fototerapiateknologialla. Tulokset ovat yleensä yllättävän hyviä. Tilanteen korjaantuminen on tietysti loppupelissä potilaan itsensä harteilla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota ergonomiaan, levon ja liikkeen tasapainoon, ravitsemukseen ja elämänlaatuun sekä elämänhallintaan kaikin puolin. En ole lääkevastainen, mutta yllättävän usein määrätään vain lääkehoitoa, joka on oireenlievitystä eikä ongelman syntyyn vaikuttavaa hoitoa.  Nyt siis ylös, ulos ja lenkille, nautitaan elämästä ja tehdään asioita, joista tulee hyvä mieli! Näin säilyy faskian toiminta normaalina ja kivut saadaan hoidettua!