Antibiootti vai probiootti?

Te kaikki, jotka luette Facebook-päivityksiä, olette huomanneet viime aikaisen innostukseni suoliston mikrobiomia kohtaan. Tämä aihe on todella mielenkiintoinen ja sen ymmärtäminen on avain parempaan hyvinvointiin ja terveyteen. Mikrobiomin koko on valtava: sen kokonaisgeenimäärä ylittää ihmisen kaikkien solujen perintötekijöiden määrän monisatakertaisesti. Mikrobiomin voidaankin ajatella olevan ihmisen ulkoinen perintöaines, jonka tehtävä on kytkeä ympäristön vaikutukset elimistön puolustusjärjestelmään.

 Mikrobiomi alkaa kehittyä lapsen syntyessä, ja se alkaa muistuttaa aikuisen normaalikasvustoa muutaman vuoden iässä. Alatiesynnytys edesauttaa lapsen normaalin mikrobiomin kehittymistä. On tärkeää, että synnytyksessä vauva saa kontaktin äidin mikrobiomiin vaginan kautta.

Mikrobiomin koostumus on jokaisella ihmisellä yksilöllinen. Siinä tapahtuu elämän aikana muutoksia, mutta muutokset ovat selkeästi pienempiä kuin erot eri ihmisten mikrobikasvustojen välillä.Tätä bakteereista, viruksista ja sienistä koostuvaa mikrobistoa tulee hoitaa ja vaalia. Se suojaa meitä sairauksilta ja keskustelee jatkuvasti aktiivisesti kehon immuunipuolustusjärjestelmän, hormonitoiminnan ja aivotoiminnan kanssa! 

Mikrobiomin järkkyminen sairastuttaa.

Mikrobiomin pahimmat häiritsijät ovat vehnä, varsinkin gluteiini, tulehduskipulääkkeet, antibiootit, alkoholi ja maitotaloustuotteet. Alle 3 -v lapsille ei pitäisi lainkaan antaa antibiootteja ellei ole ihan pakko! Nuha-kuumeet ja korvakivut tulisi pyrkiä "kärsimään" ja hoitamaan luonnollisemmilla tavoilla, jotta mikrobiomisto ei vaurioituisi vaan kehittyisi vahvaksi. Näin toteaa Dr Hyman, joka on kuuluisa amerikkalainen funktionaalisen lääketieteen lääkäri. Hän suosittelee käyttämään probiootteja, D-vitamiinia ja kalaöljyä. Tehokkain tapa hoitaa ja tukea suolistoa on muuttaa ruokavaliota. Prebiootteja käyttämällä voimme tukea hyvien bakteerien toimintaa. Hyviä prebiootteja ovat esim. purjo, sipuli, valkosipuli ja artisokka.

Funktionaalinen lääketiede on terveydenhoidon alue, joka painottaa kehon oikean ja optimaalisen toiminnan merkitystä terveyden palauttamisessa ja sairauksien hoitamisessa. Funktionaalinen lääketiede ei siis suosittele antibioottia joka vaivaan. Lisääntynyt antibioottien käyttö on valitettavasti lisännyt huimasti antibioottiresistenssiä.

Olin aivan järkyttyny,t kun luin uusimmasta Sairaanhoitaja-lehdestä 8.2018 artikkelin: Antibioottiresestenssi kuriin käsihygienialla. Siinä THL:n johtava asiantuntija, Jari Jalava, kirjoittaa, että mikrobilääkeresintessin tautitaakasta vajaat 60 % olisi ehkäistävissä panostamalla parempaan käsihygieniaan. Hän puhuu myös laitostilojen tehokkaammasta desifektioimisesta ja työvälineiden sterilisoimisesta. Onhan se oikein, mutta liika on liikaa! Jos ja kun tapamme normaalin bakteerikannan eli mikrobiomin liiallisella steriliteetillä, mikä meitä puolustaa? Liika puhtaus ja ylikorostettu desinfiointi heikentää vastustuskykyä ja lisää sairastamista. Normaali talonpoikasjärki riittä. Lika pestään pois, mutta koiran nuolaisu ja käsien likaaminen ulkotöissä lisää vastustuskykyä ja terveyttä!