Sunday, 25 September 2011

Kipulääkkeiden viidakossa

Kuluneena viikkona olen muutaman kerran taas saanut törmätä "kipulääkeviidakon" ongelmaan. On hyvä, että meillä Suomessa saa tulehduskipulääkkeitä reseptivapaasti apteekeista, mutta valitettavasti ne eivät ole riittävän tehokkaita kaikkeen kipuun, eivätkä toisaalta ihan vaarattomiakaan. Mistä potilas tietää, mikä lääke vaikuttaa mihinkin kipu ongelmaan? Onko annostukset aina ihan selvillä? Saako potilaat apteekissa riittävästi tietoa ja ohjausta lääkkeiden annostelusta, sivuvaikutuksista ja mahdollisista haittavaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa? Ehtiikö lääkäri tai hoitaja paneutumaan näihin kysymyksiin vastaanotolla? Kenen on viime kädessä hoitovastuu?

Vastaanotolla yksi tärkeimmistä tehtävistäni on antaa tietoa ja ohjausta lääkkeiden käyttöön liittyvissä asioissa. Moni jättää lääkkeet ottamatta luettuaan pakkauksessa olevan tuoteselosteen. Pitkä lista haittavaikutuksista ja lääkkeen "väärä" käyttöindikaatio saa monen jättämään motivoidun lääkityksen kesken. Sitten otetaan vaihtoehdoksi ns. miedompi lääkitys ja sitä ylisuuri annos. Tämä ilmiö on tavallinen, kun potilaalle on määrätty ns. komiolääkettä eli vahvaa opioidipitoista kipulääkettä. Moni pelkää turhaan riippuvuutta ja sitä, että jos ottaa vahvaa lääkettä "liian" aikaisin, niin sitten se ei enää myöhemmin tehoa. Tosiasiassa pitäisi toimia juuri päinvastoin. Kovaa kipua hoidetaan pienellä annoksella vahvaa kipulääkettä, jotta saadaan kipu hallintaan ja sitten voidaan siirtyä miedompaan lääkkeeseen asteittain. Tulehduskipulääkkeilläkin on haittavaikutuksia ja niillä on ns. kattoannos eli maksimi vuorokausiannos, jota ei tule ylittää. Jos lääkettä otetaan yliannos, se aiheuttaa haittoja, mutta ei lisää kivunlievitystä.

Monilla ikäihmisillä kipulääkkeet voivat ns. "jäädä listalle", vaikka käyttötarvetta ei enää ole. Tämä on haitallista, sillä vanhusten lääkkeiden sietokyky on heikentynyt ja monen lääkkeen yhteiskäyttö tuo mukanaan muita ongelmia. Toiset lääkkeet kumoavat toistensa vaikutuksia ja toiset taas tehostavat toistensa vaikutusta. Lääkehoidon seuranta on ehdottoman tärkeää ja kokonaislääkitys tulisikin tarkistuttaa hoitavalla lääkärillä ajan tasalle.

Oman ongelmansa kipulääkehoitoon tuovat asenteet ja kivunhoidon pirstaleisuus. Kipu on oire, joka kuljettaa potilasta monelle eri lääkärille ja eri hoitolaitoksiin. Jokainen asiantuntija katsoo kipuongelmaa omien "asiantuntija silmälasien" läpi ja määrää hoidon siltä näkökulmalta. Kokonaisvaltainen ja kokonaisvastuullinen kivunhoito vaatii riittävää kivunhoidon osaamista ja laaja-alaista lähestymistapaa kipuongelmaan. Kivunhoito on haasteellista ja aikaa vievää, mutta hyvin palkitsevaa.

Kipulääkitys on Suomessa kivunhoidon kulmakiviä, mutta kokonaisvaltaiseen kivun hoitoon kuuluu moniammatillista yhteistyötä ja eri ammattiryhmien osaamisen yhdistämistä potilaan parhaaksi. Kipua voidaan hoitaa!

No comments:

Post a comment