Elämä ei ole ikuista, vaikka se on ihmisen parasta aikaa, kuten viime yönä menehtynyt mäkikotkamme Matti Nykänen aikoinaan totesi. Osanottoni Matin läheisille yllättävän poismenon johdosta! Jokaisen elämä on rajallista. Terveyden vaalimisen ja sairauksien hoitamisen tutkimukseen käytetään joka päivä mielettömän paljon varoja. Me kaikki haluamme elää pidempään, terveemmin ja pysyä nuorekkaina. Siksi kiinnostus
kantasoluhoitoihin on jatkuvasti lisääntynyt. Jo pelkästään EU:n alueella on meneillään noin 40 kliinistä koetta, joissa selvitetään kantasoluhoitojen tehoa ja turvallisuutta, kertoo Fimean julkaisu 1/2011.
Kantasoluihin perustuvat valmisteet on tietyin varauksin
luokiteltu EU:ssa lääkkeiksi. Nämä valmisteet poikkeavat kuitenkin
huomattavasti perinteisistä lääkkeistä, minkä vuoksi niille on laadittu
omat tekniset vaatimukset ja ohjeistot. Kantasoluhoidot kuuluvat niin sanottuihin pitkälle
kehitetyssä terapiassa käytettäviin lääkkeisiin (asetus 1394/2007/EC ja
direktiivi 2009/120/EC). Kantasolutuotteet eroavat perinteisistä solu-
ja kudossiirteistä siten, että ne sisältävät elinkykyisiä soluja, joita
on valmistusprosessin myötä olennaisesti muokattu tai joita käytetään
muuhun kuin niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, kuten veren
kantasoluja sydänvaurion hoitoon.
Kantasolujen valmistus lääkkeeksi on poikkeuksellisen
vaativaa johtuen elävien solujen yksilöllisistä ja yksilöiden välisistä
eroista (
Schneider ym. 2010).
Fimean-artikkeli kertoo, että ominaisuudet, jotka tekevät kantasoluista houkuttelevia
lääkekäytössä (monikykyisyys ja plastisuus), tuovat mukanaan myös
tiettyjä riskejä. Kantasoluilla, joilla on kaikkein korkein uusiutumis-
ja erilaistumiskyky (hESC, iPSC), on myös suurin riski muodostaa
kasvaimia, muun muassa teratoomia. Lisäksi kantasolujen erilaistuminen
ja luontainen jakautuminen kehossa voivat häiriintyä esimerkiksi
ulkoisen solukasvatuksen myötä. Muualle kuin kohde-elimeen päätyessään
kantasolut voivat aiheuttaa turvallisuusongelmia muodostamalla
vääräntyyppistä kudosta väärään paikkaan. Tämän kaiken lisäksi hoito on kallista, vaikea toteuttaa eikä todellakaan kaikkien saatavilla!
Minulla oli ilo ja kunnia vierailla Itävallan
Mondseessa tammikuun puolivälissä. Osallistuin siellä terveysteknologian kongressiin, jossa esiteltiin jotain ainutlaatuista! Tiedemiehet ja lääkärit ovat yhteistyössä kehittäneen
fototerapiaan perustuvan lääkinnällisen laitteen, joka muistuttaa laastaria. Tämä laastari aktivoi ihon lämmön vaikutuksesta kehon omaa
kupari peptidin tuotantoa. Kupari peptidiä (GHK-Cu) tarvitaan oman kantasolutuotantomme aktivoimiseen.
 |
Kupari peptidiä tarvitaan kantasolujen tuotannossa |
Lähes kaikista ihmiskehon kudoksista löytyy pieni määrä moni- tai
yksikykyisiä aikuisen kantasoluja, joista
elimistö voi tuottaa uusia erilaistuneita soluja vahingoittuneiden tai
vanhenevien tilalle
(Fimea). Eniten uusia kantasoluja muodostuu ihosoluista. Näitä aktivoimalla saadaan aikaan huimia korjausprosesseja kehossa
.Omakohtaisena kokemuksena tämän
X39-tuotteen käytöstä voin sanoa sen, että oma olkapää vammani, jonka sain kaatuessani vuonna 2009, on nyt täysin oireeton ja pitkään kestänyt lonkkakipuni on poissa. Äitini (82 v ) raportoi, että hänen epäonnistuneesta polviproteesi leikkauksesta jäänyt hermosärky jalassa on vähentynyt huimasti ja tunto on palautunut varpaisiin. Nämä vaan muutamia kokemuksia mainitakseni.
Elämme siis mielenkiintoisia aikoja! Tekniikka mahdollistaa huimia asioita ja mikä parasta, innovatiiviset kehittäjät ovat pystyneet tuomaan markkinoille lääkkeettömiä, turvallisia sekä kustannustehokkaita tuotteita, jotka kaiken lisäksi ovat meidän kaikkien saatavilla.