Kinesioteippaus, täydentävä hoitomuoto kivun ja turvotuksen hoitoon

Vastaanotollani ehdotan  polvikipuiselle potilalleni kinesioteippausta LymphaTouch-hoidon tueksi. Mitä se on? Kyselee potilas usein hämmästyneenä. Onko se sama asia kuin urheiluteippaus? Voiko teipattuna mennä saunaan? Kauanko sitä pidetään? Onko siitä varmasti apua? Monta kysymystä, joihin yritän parhaani mukaan vastata.

Kinesioteippauksen on kehittänyt japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase 1970-luvulla. Menetelmä levisi Soulin olympialasten myötä muualle maailmaan. Nykyään teippaus on fysioterapian hoitoihin kuuluva menetelmä ja sitä käytetään erilaisissa kipu- ja turvotusongelmissa. Menetelmä tukee elimistön omaa paranemisprosessia. Hoito aktivoi verenkiertoa ja lymfajärjestelmää sekä tukee neurofysiologisia toimintoja. Teippauksella voidaan ohjata lihasten ja nivelten liikkuvuutta sekä vähentää kudos painetta teipin luoman alipaineen avulla.

Teippi ei rajoita normaaleja päivittäisiä toimintoja. Teipattuna voi esim. saunoa, käydä suihkussa ja uida. Teippi on elastinen ja ihoystävällinen. Hoitoaika vaihtelee muutamasta päivästä viikkoihin. Kinesioteippaus on hyvä lisä monelle muulle hoitomenetelmälle. Kinesioteippaus sopii vauvasta vaariin eikä estettä hoidolle juurikaan ole. Käytössä teipit eivät tunnu ja siksi moni hämmästyykin "kivuttoman ja huomaamattoman" hoidon tehoa!

Kipeän polven hoidossa asetan kinesioteipin polvilumpion molemmin puolin ja poikittaisen teipin polven alapuolelle. Näin tehtiin tässäkin tapauksessa ja kun tapasin potilaan seuraavan kerran, oli hänen ihmetyksensä aidon positiivinen: "En tiedä mitä teit viime kerralla, mutta polvi kipuni on poissa ja olen voinut liikkua taas hyvin!"

Kinesioteippaus on tutkimus kohteena melko uusi.Julkaistut tutkimukset ovat melko pieniä. Joka tapauksessa tutkimukset ovat antaneet lupaavia tuloksia ja tutkimustyö on viime aikoina lisääntynyt. Lisää aiheesta löytyy esim. sivuilta: http://www.kinesiopiste.fi/kinesio .

Olen opiskellut sekä kinesio- että lymfateippausta ja omakohtaisesti kokenut teipin hyödyn niska-hartia ja selkäkivuissa sekä turvotusten hoidossa. Tänä päivänä myös monet lääkärit suosittelevat teippausta fysioterapiaa täydentävänä hoitona.

Yli miljoonalla suomalaisella on jokin krooninen tuki- ja liikuntaelin sairaus.

Kaivoin kirjahyllystä esiin professori Pekka Mäntyselän tekemän tutkimuksen vuodelta 1998. Sen nimi on Kipupotilas terveyskeskuksessa ja se on hänen väitöskirjansa, jonka on julkaissut Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Sain oman kirjan Mäntyselän henkilökohtaisella signeerauksella Tampereella Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen koulutustapahtumassa istuessani aamupalalle Pekan kanssa samaan pöytään.

Pekka kertoo, että tuki- ja liikuntaelin vaivojen esiintyvyyttä käsittelevien tutkimusten perusteella on arvioitu 1,7 miljoonan suomalaisen kärsivän jostain reumaattisesta kivusta. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin krooninen tuki- ja liikuntaelinsairaus. Nämä tiedot ovat siis vuodelta 1998. Paljonkohan luku on noussut 13 vuoden aikana? Varmaan huomattavasti, ottaen huomioon tietotekniikan lisääntymisen ja liikunnan vähentymisen jo yhä nuorempien ikäpolvien kohdalla.

Päävastuu kivunhoidosta on perusterveydenhuollolla eli terveyskeskuksilla ja työterveyshuollolla. Niukkenevat resurssit kuitenkin rajoittavat tätäkin toimintaa. Mäntyselän tutkimus perustuu 5646 terveyskeskuskäynnin muodostamaan aineistoon 25 eri terveysasemalla Suomessa. Näistä käynneistä 2237 eli 40 % tehtiin kivun takia. Tästä määrästä käynnin pääsyynä oli kipu 30% :lla ja loput 10% ottivat kipu ongelman esille muun syyn ohessa.

Yleisimmät kivun syyt olivat alaselkäkivut, vatsakivut, pää ja kasvo kivut. Joka viidennellä työikäisellä miehellä esiintyi alaselkäkipuja ja keskimäärin joka viidennellä vaihdevuosi-ikäisellä naisella esiintyi niska-hartia kipuja. Ikääntyneessä väestössä joka kuudella oli polvikipua.

Tutkimuksen mukaan hoidoiksi määrättiin eniten lääkkeitä (68 % kipupotilaista) ja sairauslomaa (25 %:lle). Fysikaalista hoitoa määrättiin 8 %:lle kipupotilaista. Eniten määrättyjä hoitoja olivat hieronta ja lämpöhoidot.

Kaiken edellämainitun valossa ei tuki-ja liikuntaelin sairauksista kärsiville kipupotilaille tunnu olevan paljonkaan tarjolla perusterveydenhuollon parissa. Yleislääketiede kattaa laajan osaamiskentän, mutta spesifinen kivunhoidon osaaminen puuttuu monesta paikasta. Kipu on kokonaisvaltainen psykofyysinen ongelma, jonka hoitoon tarvitaan moniammatillista osaamista. Jokaisen kipu on erilainen ja kivunhoito on räätälöitävä yksilöllisesti. Suomen kivuntutkimusyhdistys
(http://www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi/) on kouluttanut eri ammattirymiä erityispätevyyden omaaviksi kivunhoidon asiantuntijoiksi. Sairaanhoitajille järjestettiin ensimmäinen erikoistumiskoulutus vuonna 2000 -2002. Meitä valmistui 19 kivunhoidon asiantuntija sairaanhoitajaa.

Sairaanhoitopalvelu-Leenan perustehtävä on kipupotilaiden kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoito. Hoidon perustana toimii kipukartoitus, jonka perusteella laaditaan yhteistyössä potilaan ja hoitotiimin kanssa hoitosuunnitelma. Hoitomuotoina käytetään lääkärin määräämän farmakologisen eli lääkehoidon ohella muita täydentäviä hoitoja, kuten esim. hierontaa, sähkökipuhoitoa, lämpö- ja kylmähoitoja, fysioterapeuttista LymphaTouch-alipainehoitoa, LPG-kudosterapiaa, kinesioteippausta, liikehoitoa, lääkinnällistä valoterapiaa (infrapunavaloa), kompressiotuotteita (eli lääkinnällisiä tuki- ja painevaatteita) ja ohjausta sekä neuvontaa. Päähoitovastuussa on potilaan oma lääkäri, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Alkukartoituksen jälkeen potilas toimittaa kipusairaanhoitajan lausunnon lääkärilleen, joka vastaa tutkimuksista ja lääkityksestä. Lääkärin hoitomääräyksellä saa kipusairaanhoitajan antamasta hoidosta ns. KELA-korvauksen. Hoidon päätyttyä lääkäri saa potilaan suostumuksella hoitopalautteen.

Kipusairaanhoitaja toimii kipupotilaan "asianajajana" , kannustajana, hoitajana ja tukena. Perusterveydenhuollossa tällaisia "omia" hoitajia on mm. diabetespotilaille, haavahoitopotilaille ja avannepotilaille. Toivottavasti vastaisuudessa myös kipupotilaat saavat omat asiantuntija hoitajat!

Natisevat nivelet

Sairaanhoitopalvelu-Leenan toiminta on käynnistynyt vauhdilla lyhyen kesäloman jälkeen. Ajatuksia on herättänyt erityisesti nivelrikosta kärsivät kipupotilaat. Nivelrikollahan tarkoitetaan nivelten rustojen vaurioitumista niin, että oireena on vaurioituneen nivelen kipua, turvotusta ja toimintarajoitteisuutta. Myös rahiseva ääni nivelen liikkuessa on monelle tuttua. Nivelrikko on siis ruston rappeumasairaus ja röntgen kuvissa näkyy nivelrikosta johtuvia muutoksia. Suomessa arvioidaan nivelrikosta kärsivien määrän olevan yli miljoona henkilöä. Nivelrikkoa voi esiintyä periaatteessa kaikissa nivelissä.

Paras nivelrikon hoito on ennaltaehkäisy. Ylipainon välttäminen, hyvä lihaskunto ja tapaturmien eliminointi ovat parhaita ehkäisykeinoja. Sairauden alkuvaiheessa ovat tärkeitä tehokas kivunhoito ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Nivelrikon hoidon tavoitteet ovat kivun hoito, toimintakyvyn parantaminen, haittojen minimointi ja sairauden etenemisen hidastaminen (Airaksinen, Nivelrikko - ohjeita potilaalle esite).

Nivelrikon hoidon perustan muodostaa lääkkeettömät hoitokeinot, joita voidaan täydentää lääkkeillä. Fysioterapian ohella esim. ravitsemusneuvonta on tärkeää. Koska hallitsevat oireet nivelrikossa ovat kipu, turvotus ja nivelen jäykkyys, on fysioterapeuttisella LymphaTouch-alipainehoidolla saatu erittäin tehokkaita tuloksia nivelrikon hoidossa. Alipaineella laajennetaan ihonalaisen kudoksen tilavuutta ja parannetaan kudosnesteen ja tulehdusnesteen kuljetusta imusuonistoon. Imusuoniston kuljetuskapasiteetin aktivoituessa haitallinen nivelneste ja sen aiheuttama turvotus saadaan siirtymään nivelestä imusuonia pitkin pois. Turvotuksen vähentyessä paine nivelessä ja sitä ympäröivässä kudoksessa vähenee, kipu lievittyy ja nivelen liikkuminen paranee. "Herkku-esimerkki" on polvinivelrikko ja / tai ns. tenniskyynärpää. Näistä vaivoista kärsivät hämmästyvät, kun nivelvaivat helpottuvat äkkiä lempeällä ja tehokkaalla LymphaTouch-hoidolla.

Tervetuloa kokeilemaan ja kokemaan paranemisen ilo!

"Loma loppuu!!"

Viettelen viimeisiä lomapäiviä. Ensimmäinen kahden viikon kesäloma neljään yrittäjävuoteen on kohta takana. Fiilis on loistava! Työn tauottaminen ja jaksottaminen on tärkeää oman jaksamisen kannalta. Väsyneestä ja työnsä uuvuttamasta työntekijästä ei ole kenellekään hyötyä. Muistakaamme siis jatkossakin lomailla ja ladata akkuja.

Kahteen viikkoon saa mahtumaan yllättävän paljon ihania asioita, kun ei kauheasti suunnittele niitä etukäteen vaan pikemminkin elää tässä ja nyt ja lähtee jokaiseen päivään ns. fiilis pohjalta. Lomaan laskeutuminen on oma prosessinsa ja ensimmäinen viikko menikin siinä. Silloin on vielä "pakko" olla aktiivinen. Pesin mattoja, lenkkeilin, pyöräilin, pinosin halkoja, siivoin, kävin kesäretkellä puolisoni kanssa sukuloimassa ja viettämässä pari romanttista hotelliyötä. Kyllä Suomen kesäyö on kaunis.

Toisella viikolla osaa jo löysätä kierroksia ja nautti jouten olosta! On ihanaa venyttää aamuja, juoda kahvit rauhassa, kuunnella lintuja ja lukea. Eilen vietin ihanan iltapäivän ystävättäreni kanssa kauniissa Loviisassa ja päivän päätteeksi joimme hyvät kakkukahvit Tuhannen tuskan kahvilassa. Suosittelen lämpimästi tätä elämystä, jossa saavat stimulointia niin maku, näkö kuin tuntoaistitikin. Oli erittäin energinen olo koko illan.

Tänä iltana olemme puolisoni kanssa menossa  illalliselle kesänaapureille. Hyvä seura, hyvä ruoka ja parempi mieli.....näin se menee. Ensi viikolla alkavat työt siintävät jo takaraivossa, mutta ihan hyvällä tavalla. Loma oli paikallaan, mutta elämäntyyliyrittäjänä työ on harrastus, huvi ja elinkeino, joten ihan mukavaa taas päästä sorvin ääreen. Ensi viikolla pää täyttyy kivusta, turvotuksista, huolista ja ennen kaikkea positiivisesta elämänhallinnasta! Elämä on laiffia!

Olemisen sietämätön keveys

Toinen kesälomapäivä menossa ja edelleen kortisolia eli stressihormonia virtaa kehossani. Koen koko ajan mieletöntä tarvetta suorittaa jotain. Täytyy tehdä, haluan tehdä, en voi olla tekemättä......APUA! Matkan teossa parasta on matkan suunnittelu. Näin ajattelin ennen lomaa kun tein yleviä suunnitelmia. Ajattelin, että lomalla annan aikaa itselleni tehdä mukavia asioita ilman aikataulua. Ensimmäinen lomapäivä meni mattoja kuuratessa. Miksi meidän on niin vaikeaa "helliä" itseämme? Jos päättää olla tekemättä mitään erityistä tai tehdä mukavia asioita ja jättää vähemmän mukavat velvoiteet tekemättä, tuntee syyllisyyttä. Kuitenkin tiedän, että tunteet ovat ajatukstemme tuotosta ja mikään voima ei ole niin suurta kuin ajatuksen. Miksi emme siis ajattele enemmän positiivisesti ja suo enemmän myönteisiä ajatuksia itsellemme?

Olen aina kuvitellut olevani hyvin positiivinen ja optimistinen. (Omaiseni voivat toki olla eri mieltä ja se heille sallittakoon.) Optimismi on tunnetila, joka syntyy positiivisita ajatuksista. Positiivinen ajattelu on puolestaan tervettä ajattelua. Useat terveystutkimukset jo yli 30 vuoden ajalta osoittavat, että  ajatukset vaikuttavat käyttäytymiseemme, mielialaamme ja sitä kautta terveydentilaamme. Positiivisinta koko jutussa on se, että positiivista ajattelua on mahdollista opetella ja se kannattaa myös tehdä kokonaisvaltaisen  hyvinvoinnin takia!

Työssäni käytän positiivista ajattelua tukeakseni potilaiden voimavarojen löytymistä ja motivoidakseni potilaitani itsehoitoon. Huumorin ja optimistisen positiivisen ajattelun kautta löytyvät  ratkaisut ajatusten muokkaamiseen, motivaation saamiseen ja terveyskäyttäytymisen muuttamiseen. Nyt olen ajatellut testata tätä "hoitoa" itseeni. Kahtena aamuna olen ajatusteni vastustuksesta huolimatta saanut puskettua laiskan kehoni liikkeelle ja käynyt aamulenkillä sekä tehnyt muutamia jooga harjoitteita. Yritän opetella kuuntelemaan kehoani ja huoltamaan sitä. Arjen kiireen keskellä keksin verukkeita, joilla siirrän kehoni huoltoajan tuonnemmaksi. Moni meistä elääkin "sitku"-aikaa eli panostamme itsemme sitten kun meillä on aikaa tai sitten kun kroppamme on jo romuna. Autot huolletaan ja katsastetaan vuosittain, mutta kehomme huolto ja katsastus jää usein tekemättä! Huonokuntoinen auto voi mennä vaihtoon, mutta kehomme täytyy kestää koko elämämme. Nyt on siis juuri oikea aika aloittaa kehon huolto!

Lundbergin ja Töytärin (2007) kirjassa Onnistujan pikku jättiläinen on hyvä ohje: " Pohdi, mitkä asiat ovat itsellesi kaikkein tärkeimpiä. Niitä kutsutaan arvoiksi. Terveys, työ, perhe, ystävät, raha, itsensä toteuttaminen, golf, purjehdus, aerobic, matkustelu? Tee arvoistasi lista ja vertaa sitä kalenteriisi tai ajankäyttöösi. Jos et todellisuudessa toimi tärkeimpinä pitämiesi asioiden kanssa, kuljet vastoin arvojasi. Voi olla, että huomaat joutuvasi tekemään arvosaneerauksen."

Tämän parin viikon kesäloman pyhitän itseni hoitamiseen niin fyysisesti kuin psyykkisesti. "Motivaatio on sitä, että unelmien ylle vedetään työhaalarit" , toteaa Parker Robinson viisaasti. Nyt käärin haalarin hihat ja lähden hemmottelemaan itseäni hyvällä salaatilla.

Arjen haasteelliset mahdollisuudet

Rauhallinen hetki työssä. Istun avoimen ikkunan ääreen ja siirrän ilmastointilaitteen puhallussuuntaa. Helle on hellinyt meitä pitkään eikä työhuoneessa jaksa tehdä hoitoja ilman ilmastointia, onneksi laite  tuli hankittua! Katson kadun ihmisvilinää työhuoneen ikkunasta, neljännestä kerroksesta ja hoitajan aivot alkavat raksuttamaan....

Ilmeet, eleet ja käytös eli sanaton viestintä on tehokkaampaa viestintää kuin sanat. Seuraan ihmisten etenemistä aurinkoisella kaupungin kadulla. Voi, miten moni kärsiikään kivuista ja turvotuksista ihan turhaan! Kauppakasseja kantava rouva ontuu vasenta jalkaansa ja liikkuu eteenpäin keinuen ja vaappuen. Koko hänen tukirankansa kuormittuu ja arvelen hänen kärsivän niska, selkä ja lonkka kivuista. Mahtaako hän syödä suuria määriä kipulääkkeitä ja yrittää sinnitellä askareissaan, jotta vähäinen liikkuvuus kehossa säilyisi? Kentiens hän on kokeillut erilaisia hoitoja tuloksetta ja päättänyt tyytyä kohtaloonsa tai ehkä hän kuuluu siihen sukupolveen, joka ei "turhista" valita.

Vastakkaiselta suunnalta vastaan linkuttaa nuori mies kyynärsauvoilla, vasen jalka näyttää olevan tukisiteessä. Onkohan kyseessä urheiluvamma, nyrjähdys tai jokin leikkaus? Sormiani syyhyää heti, haluaisin kurkistaa siteen alle, onkohan siellä turvotusta ja kipua?

Nyt suojatietä lähtee ylittämään vanha rouva rollattorilla. Hän kulkee verkkaisesti, hieman etukumarassa. Hänellä on yllään kesäinen mekko ja sandaalit, mutta...todella turvonneet jalat, jotka varmaan painavina ja pinkeinä hidastavat entisestään hänen liikkumistaan, puhumattakaan siitä kivusta ja jalkojen "levottomuudesta", mikä ei anna rouvalle rauhaa edes yöllä.

Voi, enhän voi juosta noiden ihmisten perään. Kuitenkin sisintäni ahdistaa ja tulen surulliseksi. Niin paljon voisi tehdä....Turvotus ja kipu eivät kuulu ihmisen arkeen. Ne eivät ole "normaalia", vaikka näin usein kuuleekin hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden sanovan. Turvotus vaikuttaa koko kehon aineenvaihduntaan. Se jopa rasittaa sydäntä ja verenkiertoa. Hoitamattomana se muuttaa ihon rakennetta, aiheutta haavaumia, tulehduksia ym. Turvotusta, johtuipa se sitten perussairaudesta tai toimenpiteestä, voidaan hoitaa tehokkaasti lymfaterapialla. Lymfaterapia ei ole ns. vaihtoehtohoitoa vaan lääketieteellisesti tutkittua hoitoa, jota antavat koulutetut lymfaterapeutit. Pohjatutkinnoksi vaaditaan esim. lääkärin, sairaanhoitajan, perushoitajan tai fysioterapeutin tutkintoa.

Hoitamaton kipu rasittaa elimistöä paljon. Erikoislääkäri, anestesiologi Eero Vuorinen, on sanonut : "Hoitamaton kipu tappaa." Jatkuva kipu muuttaa elimistömme fysiologisia toimintoja, rasittaa hermojärjestelmää ja kuormittaa kehoa. Kivun hoito on hankalaa, koska ei ole olemassa mitään laboratorio tutkimusta eikä kuvantamismenetelmää, jolla kipu saataisiin näkyväksi. Kivun hoidossa asenne ratkaisee aina! Olen täysin vakuuttunut siitä, että potilas saa sellaista kivunhoitoa, millainen asenne hoitavalla henkilöllä on kivunhoitoon. Toisaalta, jos potilaat oppivat vaatimaan tehokkaampaa kivunhoitoa, niin hoitohenkilökunnan velvollisuus on sitä antaa. Kipusairaanhoitajan tehtävä on jakaa asiantuntijuuttaan potilaille ja moniammatilliselle hoitotiimille, jotta päästäisiin mahdollisimman hyvään kivunhoidon tasoon. Suomessa ensimmäinen sairaanhoitajille suunnattu kivunhoidon asiantuntijan erikoistumisopinnot käynnistyi Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa vuonna 2000. Opinnot kestivät 2,5 vuotta käsittäen 40 opintoviikkoa. Meitä valmistui 19 sairaanhoitajaa. Vastaavan laajuisia opintoja ei enää ole pystytty järjestämään kustannusten vuoksi. Meistä 19:stä, olen ainoa yksityinen kipusairaanhoitaja ja siksi vielä vähän "outo lintu" terveydenhuollon taivaalla.

Mielenkiintoista, mitä kaikkea ikkunastakin näkee. Seuraava kipupotilas on tulossa vastaanotolle. Aika palata haasteiden ja mahdollisuuksien pariin!

Pidä itsestäsi huolta!

Jo hoitoalan opinnoissa painotettiin ihmisen  kokonaisvaltaista kohtaamista.  Koettuun terveyteen vaikuttaa fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen hyvinvointi. Tämä holistinen ajattelu jää joskus vaillinaiseksi hoitotilanteessa ja silloin me koemme, että meitä ei otettu vakavasti. Sama kokonaisvaltainen ajattelu pätee kivunhoidossakin. Potilaan kipukokemus on moniulotteinen ja haastava.

Hyvä vuorovaikutus ja kunnioittava dialogi ovat tärkeitä hoitosuhteen onnistumisessa.  Pyrin aina siihen, että potilas on tyytyväisempi vastaanotolta lähtiessään, kuin mitä hän oli tullessaan ja että hänelle jäi kokemus siitä, että häntä on kuultu ja ymmärretty. Loppupeleissä jokainen ihminen on kuitenkin vastuussa itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Kuka kissan hännän nostaa jos ei kissa itse!

Tällä aasinsillalla pääsin teemaan: Pidä itsestäsi huolta. Jokaisen tärkein pääoma on terveys. Tom Lundbergin kirjan ( Hyvän elämän Taskukirja, Positiivarit ,2006) sanoin: "Kun pidät itsestäsi huolta, voit omistautua huoletta haluamillesi asioille. Tuotantokykyysi työssä kuuluu osaaminen, tiedot, taidot ja asenne. Mutta ilman terveyttä niille on rajallista käyttöä."

Lundberg painottaa myös sitä, että olemme itse vastuussa terveydestämme. " Kun huolehdit terveydestäsi, hankit parhaan vakuutuksen tulevaisuutesi varalle. Ajattele: ei yhtään laskua vakuutusyhtiöstä! Maksa mieluummin tossukauppialle ja kuntosalinpitäjälle kuin lääkärille. Onnellisuutesi on useimmiten suoraan verrannollinen terveyteesi."

Tiukka luterilainen kasvatus korostaa työtä ja tarmokkuutta ja Herran nuhteessa elämistä. Itsensä hemmottelu erilaisissa hoidoissa koetaan turhaksi ja tarpeettomaksi. Onneksi tämä ajattelu on alkanut säröillä ja ihmiset ymmärtävät, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja siitä jopa maksaminen erilaisten hoitojen muodossa, on kuin laittaisi rahaa pankkiin! Terveys kun kerran on tärkein pääomamme.

Hoitajana totean huolestuneena, että "suutarin lapsilla ei ole kenkiä". Tämä tarkoittaa sitä, että valitettavan monet hoitoalan ammattilaiset laiminlyövät oman hoitamisensa ja elävät oppiensa vastaisesti. "Älä tee niin kuin minä vaan niin kuin minä sanon!" Hoitotyö on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta ja oman itsensä hoitamiseen ei jää aikaa eikä jaksamista. Toisaalta: asenne ratkaisee, aina!

Ihanan omahyväisenä totean, että tulipa tänään pyöräiltyä töihin 24 km! Nyt on istumalihakset hellinä, mutta mieli virkeä. Tästä on hyvä jatkaa! Näin keski-iän hormonituoksinassa liikunta on lääkettä!