Täpinöissäni tässä tönötän, sillä huomenna alkaa kaksipäiväinen tiivis koulutus- ja valmennusohjelma Kööpenhaminassa. Minulla on ilo ja kunnia lähteä muutaman verkostomarkkinointi kollegan kanssa opintomatkalle, jossa meitä henkilökohtaisesti sparraa, valmentaa ja mentoroi "gurumme" Jannie Bak. Odotan matkaa ja sen antia suurella innolla.
Samalla innolla tapasin 1.4. kivunhoidon saralla kunnostautuneen suomalaisen lääkärin ja kiputukijan Helena Mirandan. Olen todella kiitollinen siitä, että hän uhrasi yhden aamupäivänsä tutustuakseen minun yritykseni toimintaan ja käyttämiini kivunhoitomenetelmiin. Helena on kirjoittanut hyvän kirjan lääkkeetömistä kivunhoito menetelmistä. Kirjan nimi on Ota kipu haltuun.
Tässä kirjassa Helena tarjoaa moderneja, lääkkeettömiä, keinoja kivun hallintaan. Ohessa Helenan sivuilta kopioitu kuva, joka selittää kirjan sisällön pääpiirteittäin:
Helenan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa! Kroonisen kivunhoidon jäävuoren huippuna näkyy potilaiden ahdistus, tyytymättömyys, pelko ja huoli. Usein syödään lääkkeitä, odotellaan passiivisesti tilanteen korjaantumista ja/tai jotain leikkausta tai toimenpidettä. Huipun alla tapahtuu ja tulee tapahtua paljon muutakin, jotta kipu saadaan oikeasti haltuun ja hallintaan. Silloin tarvitaan ennen kaikkea Helenan kuvaamia moderneja työkaluja kivunhallintaan! Suosittelen kaikille kipupotilaille lämpimästi Helena Mirandan kirjoittaman kipukirjan lukemista! Ota kipu haltuun!
Sunday, 17 April 2016
Sunday, 10 April 2016
Sinun aikasi on arvokasta!
Aurinkoinen sunnuntai on houkutellut ulos liikkumaan! Voiko päivää viettää paremmin, kuin suorittamalla hyötyliikuntaa pihatöissä rakkaimpiensa kanssa? Kylläpä siitä tulee energinen ja hyvä olo! Kivut ja murheet väistyvät taka-alalle, kun saa tehdä mukavia asioita ihanien ihmisten kanssa!
Saman tunteen koin torstain, kun olin sponsorini Lean kanssa pitämässä LifeWave-esittelyä Pertunmalla. Suurkiitos Pertun Pirtin ihanalle emännälle esittelytilasta ja mukavasta tapaamisesta! Saimme jälleen kerran kokea fototerapian ihmeellisen voiman, kun erään osallistujan olkapääkipu ja liikerajoitus hävisivät muutamassa minuutissa! Olen onnellinen, että olen saanut tutustua tähän huippu terveysteknologian itsehoitomenetelmään, joka on tutkittua ja patentoitua.
Kipusairaanhoitajana katson velvollisuudekseni levittää tällaista hyvää tietoa mahdollisuudesta käyttää ja kokea nopeavaikutteista, lääkkeetöntä kivunhoitoa! LifeWave on valinnut tuotteidensa jakelutavaksi verkostomarkkinoinnin. Verkostomarkkinointi tunnetaan edelleen huonosti Suomessa. Kyseessä on yksinkertainen ja pieniriskinen yrittäjyysmuoto. Se on ennen kaikkea moderni tapa tehdä liiketoimintaa. Jakelutapana se on erinomainen, koska lähes me kaikki käytämme internettiä päivittäin. Tanskalainen verkostomarkkinoinnin ammattilainen Jannie Bak, on kirjoittanut verkostomarkkinoinnista kirjan, joka on ilmestynyt suomenkielellä (2016, Marjatta Nissinen).
Lainaan Jannien kirjasta otteen: " Asenteemme ratkaisee kaiken ja me kaikki voimme oppia todella paljon toisiltamme, jos vain sallimme itsellemme sen, että jaamme sen tiedon ja opin, jota meille kertyy matkan varrella." "Ei ole minulta pois, kun sinä menestyt - eikä ole sinulta pois, kun minä menestyn" " On päivänselvää, että kaikille riittää osansa, joten jaa, jaa!"
Kipusairaanhoitajan vastaanotollani voin hoitaa rajallisen määrän potilaita. Tarjoamalla ihmisille mahdollisuutta hankkia itse netin kautta lääkkeettömiä kivunhoitoon tarkoitettuja fototerapia tuotteita, voin auttaa suurempaa joukkoa auttamaan itseään ja läheisiään. Koska elämme Suomessa taloudellisesti karuja aikoja, voimme myös edistää työllistymistä verkostomarkkinoinnin kautta ilman suuria taloudellisia sijoituksia ja niihin liittyviä riskejä. Tässä on siis itua!
Sinun aikasi ja myös minun aikani on arvokas. Sinulla ja minulla on mahdollisuus valita, miten oman aikamme käytämme. Kun illalla menemme nukkumaan, meillä on yksi päivä vähemmän siinä tiimalasissa, joka laskee elämämme päivät. Oletko tietoinen ajasta? Elämmekö toivomamme elämäntavan mukaan? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä, nyt jos koskaan voit aloittaa tekemään elämästäsi omasi!
Saman tunteen koin torstain, kun olin sponsorini Lean kanssa pitämässä LifeWave-esittelyä Pertunmalla. Suurkiitos Pertun Pirtin ihanalle emännälle esittelytilasta ja mukavasta tapaamisesta! Saimme jälleen kerran kokea fototerapian ihmeellisen voiman, kun erään osallistujan olkapääkipu ja liikerajoitus hävisivät muutamassa minuutissa! Olen onnellinen, että olen saanut tutustua tähän huippu terveysteknologian itsehoitomenetelmään, joka on tutkittua ja patentoitua.
Kipusairaanhoitajana katson velvollisuudekseni levittää tällaista hyvää tietoa mahdollisuudesta käyttää ja kokea nopeavaikutteista, lääkkeetöntä kivunhoitoa! LifeWave on valinnut tuotteidensa jakelutavaksi verkostomarkkinoinnin. Verkostomarkkinointi tunnetaan edelleen huonosti Suomessa. Kyseessä on yksinkertainen ja pieniriskinen yrittäjyysmuoto. Se on ennen kaikkea moderni tapa tehdä liiketoimintaa. Jakelutapana se on erinomainen, koska lähes me kaikki käytämme internettiä päivittäin. Tanskalainen verkostomarkkinoinnin ammattilainen Jannie Bak, on kirjoittanut verkostomarkkinoinnista kirjan, joka on ilmestynyt suomenkielellä (2016, Marjatta Nissinen).
![]() |
| Jannie Bak 2016 |
Lainaan Jannien kirjasta otteen: " Asenteemme ratkaisee kaiken ja me kaikki voimme oppia todella paljon toisiltamme, jos vain sallimme itsellemme sen, että jaamme sen tiedon ja opin, jota meille kertyy matkan varrella." "Ei ole minulta pois, kun sinä menestyt - eikä ole sinulta pois, kun minä menestyn" " On päivänselvää, että kaikille riittää osansa, joten jaa, jaa!"
Kipusairaanhoitajan vastaanotollani voin hoitaa rajallisen määrän potilaita. Tarjoamalla ihmisille mahdollisuutta hankkia itse netin kautta lääkkeettömiä kivunhoitoon tarkoitettuja fototerapia tuotteita, voin auttaa suurempaa joukkoa auttamaan itseään ja läheisiään. Koska elämme Suomessa taloudellisesti karuja aikoja, voimme myös edistää työllistymistä verkostomarkkinoinnin kautta ilman suuria taloudellisia sijoituksia ja niihin liittyviä riskejä. Tässä on siis itua!
Sinun aikasi ja myös minun aikani on arvokas. Sinulla ja minulla on mahdollisuus valita, miten oman aikamme käytämme. Kun illalla menemme nukkumaan, meillä on yksi päivä vähemmän siinä tiimalasissa, joka laskee elämämme päivät. Oletko tietoinen ajasta? Elämmekö toivomamme elämäntavan mukaan? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä, nyt jos koskaan voit aloittaa tekemään elämästäsi omasi!
Sunday, 3 April 2016
Stressi ja kurinpalautus
Stressi on tuttu tunne kaikille. Joskus se vaivaa enemmän ja toisinaan tilanne on hallinnassa. Stressillä on sekä myönteisiä että negatiivisia vaikutuksia kehomme toimintaan. Tyypillisiä vaikutuksia ovat unettomuus, kipujen lisääntyminen, masennuksen ja riittämättömyyden tunne, ahdistus, painon nousu, vastustuskyvyn heikkeneminen, ärtyneisyys ja muistin heikkeneminen. (Lista ei todellakaan ole täydellinen!) Tälle kaikelle löytyy selitys.
Marja-Liisa Manka, FT, YMT, työhyvinvoinnin professori Tampereen yliopistosta ja vuoden 2011 yhteiskuntatieteilijäksi valittu asiantuntija, on kirjoittanut kirjan (2015) aiheesta. Kirjassaan hän valottaa hyvin stressin vaikutuksia kehoomme ja mieleemme sekä toimintaamme. Stressissä aivot lähettävät viestejä sympaattiselle hermostolle, joka aktivoituu.Viestien ansiosta elimistömme syöksee kemiallisia aineita, kuten esim. adrenaliinia ja kortisoleja. Kun keho on reagoinut uhkan aiheuttajaan toiminnalla, stressihormonit poistuvat elimistöstä ja tilanne korjaantuu. Lyhyt kestoinen stressi siis mahdollistaa huippusuorituksen (urheiljat, esiintyjät, koetilanne, jne). Jos stressi jatkuu pitkään ja "jää päälle", tulee kehoon jatkuva hälytystila, jossa aivot pitävät yllä stressihormonien tuotantoa. Palautusjärjestelmä saattaa siis seota: stressihormonien tuotantoa säätelevä järjestelmä häirintyy ja elimistömme alkaa oireilla.
Työ- ja Elinkeinoministeriön teettämässä Työolobarometri tutkimuksessa (2015) on pisimpään seurattu Suomen työoloja. Kyselytutkimuksella seurattiin eri toimialojen palkansaajien työnteon mielekkyyttä ja kuormittavuutta sekä työn voimavaroja. Kunta-alalla työskentelevistä henkistä stressiä raportoi 70% vastaajista, kun muilla toimialoilla vastaava luku oli alle 60%. Määrällisesti kuitenkin hyvin moni kokee stressiä työssään. Tästä siis puuttuvat vapaa-ajan stressi, lasten, nuorten ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tulokset. Stressi on jatkuvasti läsnä monilla aiheuttaen kehossa erilaisia oireita ja jopa sairauksia.
Miten stressistä sitten voi päästä eroon? Kalifornialaisen professorin Sonja Lyubomirskyn tekemän tutkimuksen mukaan onnellisuuten vaikuttavat tekijät ovat: perimä (50%), oma toiminta (40%) ja olosuhteet (10%). Noin 40% onnesta (=lue stressittömyydestä) sanotaan olevan omissa käsissä! Omalle elämälle ja stressille kannataa siis tehdä kurinpalautus!
Uusin Voi Hyvin-lehti (3/2016) listaa mukavasti kurinpalutus menetelmiä. Se neuvoo opettelemaan kärsivällisyyttä: 1) Mieti kaksi kertaa, 2) Anna hautua, 3) Tuki itseäsi, 4) Hyväksy, 5) Perehdy, 6) Altistu ja 7) Iloitse yksin. Otsikoitten takaa löytyy sitä avaavia konkreettisia neuvoja jokaisen arkeen. Jos stressisi johtuu liiallisesta itsekuristasi: 1) Höllää ohjia, 2) Vedä överiksi, 3) Antaudu, 4) Ota vaaka-asento, 5) Pidä paussi, 6) Ole epärationaalinen ja 7) Naura!
Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä. Olet itse vastuussa siitä, miten haluat sen viettää. Annatko stressille vallan vai otatko ohjat ja teet itsellesi hyvää antamalla stressille kurinpalautuksen?
Marja-Liisa Manka, FT, YMT, työhyvinvoinnin professori Tampereen yliopistosta ja vuoden 2011 yhteiskuntatieteilijäksi valittu asiantuntija, on kirjoittanut kirjan (2015) aiheesta. Kirjassaan hän valottaa hyvin stressin vaikutuksia kehoomme ja mieleemme sekä toimintaamme. Stressissä aivot lähettävät viestejä sympaattiselle hermostolle, joka aktivoituu.Viestien ansiosta elimistömme syöksee kemiallisia aineita, kuten esim. adrenaliinia ja kortisoleja. Kun keho on reagoinut uhkan aiheuttajaan toiminnalla, stressihormonit poistuvat elimistöstä ja tilanne korjaantuu. Lyhyt kestoinen stressi siis mahdollistaa huippusuorituksen (urheiljat, esiintyjät, koetilanne, jne). Jos stressi jatkuu pitkään ja "jää päälle", tulee kehoon jatkuva hälytystila, jossa aivot pitävät yllä stressihormonien tuotantoa. Palautusjärjestelmä saattaa siis seota: stressihormonien tuotantoa säätelevä järjestelmä häirintyy ja elimistömme alkaa oireilla.
| talentum.fi |
Työ- ja Elinkeinoministeriön teettämässä Työolobarometri tutkimuksessa (2015) on pisimpään seurattu Suomen työoloja. Kyselytutkimuksella seurattiin eri toimialojen palkansaajien työnteon mielekkyyttä ja kuormittavuutta sekä työn voimavaroja. Kunta-alalla työskentelevistä henkistä stressiä raportoi 70% vastaajista, kun muilla toimialoilla vastaava luku oli alle 60%. Määrällisesti kuitenkin hyvin moni kokee stressiä työssään. Tästä siis puuttuvat vapaa-ajan stressi, lasten, nuorten ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tulokset. Stressi on jatkuvasti läsnä monilla aiheuttaen kehossa erilaisia oireita ja jopa sairauksia.
Miten stressistä sitten voi päästä eroon? Kalifornialaisen professorin Sonja Lyubomirskyn tekemän tutkimuksen mukaan onnellisuuten vaikuttavat tekijät ovat: perimä (50%), oma toiminta (40%) ja olosuhteet (10%). Noin 40% onnesta (=lue stressittömyydestä) sanotaan olevan omissa käsissä! Omalle elämälle ja stressille kannataa siis tehdä kurinpalautus!
Uusin Voi Hyvin-lehti (3/2016) listaa mukavasti kurinpalutus menetelmiä. Se neuvoo opettelemaan kärsivällisyyttä: 1) Mieti kaksi kertaa, 2) Anna hautua, 3) Tuki itseäsi, 4) Hyväksy, 5) Perehdy, 6) Altistu ja 7) Iloitse yksin. Otsikoitten takaa löytyy sitä avaavia konkreettisia neuvoja jokaisen arkeen. Jos stressisi johtuu liiallisesta itsekuristasi: 1) Höllää ohjia, 2) Vedä överiksi, 3) Antaudu, 4) Ota vaaka-asento, 5) Pidä paussi, 6) Ole epärationaalinen ja 7) Naura!
Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä. Olet itse vastuussa siitä, miten haluat sen viettää. Annatko stressille vallan vai otatko ohjat ja teet itsellesi hyvää antamalla stressille kurinpalautuksen?
Sunday, 27 March 2016
Sairaanhoitajan etiikka
Näin ensimmäisenä pääsisäispäivänä siirryttyämme kesäaikaan valo valtaa mielen ja kevät tekee tuloaan. Kevät on uuden kasvun ja kehityksen aikaa. Näin lomapäivinä on ollut aikaa lueskella, tavata läheisiä ja miettiä tulevaisuutta sekä toimintaansa. Lueskelin tuossa Lääkäriliiton sivuilta yhden lääkärin blogikirjoitusta ja sain luetuksi myös toisen lääkärin kirjoittaman tuoreen kirjan. Miten kaksi lääkäriä voi olla lähestymistavaltaan niin erilaisia? Näistä hämmentyneenä pohdin omaa suhtautumistani hoitotyöhön ja etiikkaan kipusairaanhoitajan ja lymfaterapeutin näkökulmasta.
Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1985. Terveydenhoitoalalla on pitkät perinteet eettisen näkökannan vaalimisessa. Sairaanhoitajan lupaus tuli sairaanhoitajakouluissa yleisesti käyttöön 1950-luvulla. Se pohjautuu aiempiin erilaisiin eettisiin lupauksiin, joita sairaanhoitajat antoivat jo viime vuosisadalla. Esim. Yhdysvalloissa 1893 laadittiin ns. Florence Nightingalen vala, jonka ohjeita sovellettiin myös Suomessa. Lupausten taustalla on lääkäreiden vuosituhansia vanha Hippokrateen vala, joka on kirjoitettu antiikin Kreikassa.
Sairaanhoitajan lupaus :
Lupaan kunniani ja omantuntoni kautta
auttaa lähimmäistäni,
tervettä ja sairasta,
kaikissa niissä toiminnoissa,
jotka tähtäävät terveyden säilyttämiseen
ja sen saavuttamiseen,
ihmisyyttä kunnioittaen,
rotuun, uskontoon ja asemaan katsomatta,
vaitiolovelvollisuutta unohtamatta.
Pyrin edistämään yhteistyötä
eri ammattiryhmien kanssa,
samoin kuin jatkuvasti kehittämään ammattitaitoani.
Uudemmat eettiset ohjeet ovat kattavammat ja paremmin sovellettavissa tähän päivään. Tärkeimmiksi kohdiksi mielestäni nousee: "Sairaanhoitajan tehtävänä on väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä kärsimyksen lievittäminen." "Sairaanhoitaja on toiminnastaan ensisijaisesti vastuussa niille potilaille, jotka tarvitsevat hänen hoitoaan. Hän suojelee ihmiselämää ja edistää potilaan yksilöllistä hyvää oloa. Sairaanhoitaja kohtaa potilaan arvokkaana ihmisenä ja luo hoitokulttuurin, jossa otetaan huomioon yksilön arvot, vakaumus ja tavat." Sairaanhoitajat valvovat etteivät oman ammattikunnan jäsenet tai muut potilaan hoitoon osallistuvat toimi potilasta kohtaan epäeettisesti." Kaiken tämän omaksuneena ja toimintaani integroineena vakuutan toimivani aina eetisten ohjeiden ja hoitajan valan mukaisesti.
Välillä minä mieleni niin pahoitan, kun huomaan, että nyky-yhteiskunnassa kaikilla ei tämä missio aina ole yhtä kirkkaana mielessä. Valoisampaa tulevaisuutta kaikille ja hyvää kevättä!
Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1985. Terveydenhoitoalalla on pitkät perinteet eettisen näkökannan vaalimisessa. Sairaanhoitajan lupaus tuli sairaanhoitajakouluissa yleisesti käyttöön 1950-luvulla. Se pohjautuu aiempiin erilaisiin eettisiin lupauksiin, joita sairaanhoitajat antoivat jo viime vuosisadalla. Esim. Yhdysvalloissa 1893 laadittiin ns. Florence Nightingalen vala, jonka ohjeita sovellettiin myös Suomessa. Lupausten taustalla on lääkäreiden vuosituhansia vanha Hippokrateen vala, joka on kirjoitettu antiikin Kreikassa.
Sairaanhoitajan lupaus :
Lupaan kunniani ja omantuntoni kautta
auttaa lähimmäistäni,
tervettä ja sairasta,
kaikissa niissä toiminnoissa,
jotka tähtäävät terveyden säilyttämiseen
ja sen saavuttamiseen,
ihmisyyttä kunnioittaen,
rotuun, uskontoon ja asemaan katsomatta,
vaitiolovelvollisuutta unohtamatta.
Pyrin edistämään yhteistyötä
eri ammattiryhmien kanssa,
samoin kuin jatkuvasti kehittämään ammattitaitoani.
![]() |
| verkkokauppa.sairaanhoitajaliitto.fi |
Uudemmat eettiset ohjeet ovat kattavammat ja paremmin sovellettavissa tähän päivään. Tärkeimmiksi kohdiksi mielestäni nousee: "Sairaanhoitajan tehtävänä on väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä kärsimyksen lievittäminen." "Sairaanhoitaja on toiminnastaan ensisijaisesti vastuussa niille potilaille, jotka tarvitsevat hänen hoitoaan. Hän suojelee ihmiselämää ja edistää potilaan yksilöllistä hyvää oloa. Sairaanhoitaja kohtaa potilaan arvokkaana ihmisenä ja luo hoitokulttuurin, jossa otetaan huomioon yksilön arvot, vakaumus ja tavat." Sairaanhoitajat valvovat etteivät oman ammattikunnan jäsenet tai muut potilaan hoitoon osallistuvat toimi potilasta kohtaan epäeettisesti." Kaiken tämän omaksuneena ja toimintaani integroineena vakuutan toimivani aina eetisten ohjeiden ja hoitajan valan mukaisesti.
Välillä minä mieleni niin pahoitan, kun huomaan, että nyky-yhteiskunnassa kaikilla ei tämä missio aina ole yhtä kirkkaana mielessä. Valoisampaa tulevaisuutta kaikille ja hyvää kevättä!
Sunday, 20 March 2016
Lymfaterapeuttien koulutuspäivän antia
Väsynyt, mutta onnellinen. Näin voin kuvata olotilaani työntäyteisen ja kiireisen viikon jälkeen. Tänään on ainoa vapaapäivä, mutta haluan muutamalla sanalla kertoa hyviä uutisia eilisestä Suomen Lymfaterapeuttien koulutuspäivästä.
Aamu alkoi mielenkiitoisella lääkäri, Laura Kohtamäen, luennolla melanoomasta. Hän kertoi, että vuonna 2013 todettiin 1448 uutta melanoomatapausta. Kyseessä yksi taudin nimi, joka pitää sisällään monta tautia ja/tai ainakin sen variaatiota. Ensisijainen melanooman hoito on leikkaus, mutta 2010-luvun alussa on tapahtunut taudin hoidossa dramaattinen muutos. Nykyään monelle melanoomaa sairastavalle ensisijainen hoito on immunoterapia.
"Aiemmin vain noin 25 % edennyttä melanoomaa sairastavista on elänyt yli vuoden diagnoosista. Nyt melanooman hoito on edennyt harppauksin: uusilla immuunijärjestelmän toimintaa tehostavilla lääkkeillä on saatu aikaan huikeasti parantuneet hoitotulokset: vuoden jälkeen potilaista oli elossa 94 % ja kahden vuoden jälkeen 88 %, eli suurimmalla osalla potilaista hoidon vaikutus jatkuu edelleen. Melanooman hoidossa ei ole koskaan nähty vastaavia tuloksia. Tämä tulos saatiin aikaan kahden immuno-onkologisen lääkkeen yhdistelmällä eli nivolumabilla ja ipilimumabilla." (Tiedote 2.6.2014 Syövänhoidon suurin konferenssi ASCO (American Society of Clinical Oncology) 30.5.-3.6.2014 Chicagossa).
Toinen uusi asia päivillä oli infon saaminen lymfaterapiaa vaativasta synnynnäisestä kehityshäiriöstä nimeltä Klipper-Trenaunay- syndrooma. Tätä harvinaista kromosomimutaatiosta johtuvaa sairautta on vuoden 1963 jälkeen raportoitu Suomessa 40 tapausta. Tästä voi löytää lisäinfoa Rinnekotisäätiön NORIO-keskuksesta ja harvinaiset.fi- sivustolta.
Myös Suomen syöpäpotilaat ry informoi palveluistaan ja kuulimme myös tietoiskun Lymfaödeemapotilaan painonhallinnasta ja kompressioiden käytön hyödystä liikunnan aikana. Päivä oli antoisa. On hienoa tavata niin monta työstään innostunutta lymfaterapeuttia ja tuote-esittelijöitä, jotka kaikki haluavat toimia lymfaterapiaa tarvitsevan potilaan parhaaksi!
Aamu alkoi mielenkiitoisella lääkäri, Laura Kohtamäen, luennolla melanoomasta. Hän kertoi, että vuonna 2013 todettiin 1448 uutta melanoomatapausta. Kyseessä yksi taudin nimi, joka pitää sisällään monta tautia ja/tai ainakin sen variaatiota. Ensisijainen melanooman hoito on leikkaus, mutta 2010-luvun alussa on tapahtunut taudin hoidossa dramaattinen muutos. Nykyään monelle melanoomaa sairastavalle ensisijainen hoito on immunoterapia.
![]() |
| Lymfaterapeuttipäivä 19.3.2016 |
"Aiemmin vain noin 25 % edennyttä melanoomaa sairastavista on elänyt yli vuoden diagnoosista. Nyt melanooman hoito on edennyt harppauksin: uusilla immuunijärjestelmän toimintaa tehostavilla lääkkeillä on saatu aikaan huikeasti parantuneet hoitotulokset: vuoden jälkeen potilaista oli elossa 94 % ja kahden vuoden jälkeen 88 %, eli suurimmalla osalla potilaista hoidon vaikutus jatkuu edelleen. Melanooman hoidossa ei ole koskaan nähty vastaavia tuloksia. Tämä tulos saatiin aikaan kahden immuno-onkologisen lääkkeen yhdistelmällä eli nivolumabilla ja ipilimumabilla." (Tiedote 2.6.2014 Syövänhoidon suurin konferenssi ASCO (American Society of Clinical Oncology) 30.5.-3.6.2014 Chicagossa).
Toinen uusi asia päivillä oli infon saaminen lymfaterapiaa vaativasta synnynnäisestä kehityshäiriöstä nimeltä Klipper-Trenaunay- syndrooma. Tätä harvinaista kromosomimutaatiosta johtuvaa sairautta on vuoden 1963 jälkeen raportoitu Suomessa 40 tapausta. Tästä voi löytää lisäinfoa Rinnekotisäätiön NORIO-keskuksesta ja harvinaiset.fi- sivustolta.
Myös Suomen syöpäpotilaat ry informoi palveluistaan ja kuulimme myös tietoiskun Lymfaödeemapotilaan painonhallinnasta ja kompressioiden käytön hyödystä liikunnan aikana. Päivä oli antoisa. On hienoa tavata niin monta työstään innostunutta lymfaterapeuttia ja tuote-esittelijöitä, jotka kaikki haluavat toimia lymfaterapiaa tarvitsevan potilaan parhaaksi!
Saturday, 12 March 2016
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuskuvia
Suomen Kivuntutkimusyhdistys täytää tänä vuonna 20 vuotta (1996 - 2016). Sen kunniaksi tuli postilatikkoon uunituore jäsenlehti, Kipuviesti 1/2016. Lehdessä on taas paljon hyvää asiaa kivunhoidon saralta ja yksi otsikko herätti heti mielenkiintoni.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa , Turun yliopistossa, työskentelevä VTM, kehitysjohtaja Olli Hietanen, on julkaissut Kipuviesti-lehdessä artikkelin otsikolla: " Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuskuvia." Siinä hän tarkastelee teemoja ja tuloksia, joita on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tutkittu 2000-luvulla. Tämä tutkimuskeskus on toiminut vuodesta 2011 lähtien eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvänä asiantuntijana. Immola & Casti ovat julkaiseet hyvin mielenkiintoisen Tulevaisuusvaliokunnan julkaisun 2/2014: Hyvinvointiyhteiskunta 2030. Tämän raportin ydinkysymys on mitä pitäisi tehdä, jotta suomalaisten hyvinvointi lisääntyisi- tai vähintääkin pysyisi nykyisellä tasolla tässä tilanteessa?
Hietasen mukaan teknologia on merkittävä muutosajuri: "Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200." Samaan aikaan toimiva hyvinvointivaltio heikkenee ja kansalaislähtöinen hyvinvointiyhteiskunta vahvistuu. Tämä tarkoittaa samaa, kuin mitä tostaina Sairaanhoitajapäivien avajaisissa puhunut perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula toi esille, että huomio on siirtymässä julkisista palveluista aktiiviseen kansalaiseen ja laitoshoidosta painopiste siirtyy entistä enemmän kotiin tuotaviin palveluihin.
Maailma muuttu ja tämä trendi näkyy myös terveysteknologiassa.Tieto ja palvelut ovat kerääntymässä palvelupilviksi (BigData), jonka voi profiloida itselleen (MyData). Näin raportoi FM. projektipäällikkö Ahvenainen raportissaan Tiede, tutkimus ja tulevaisuus (13/2014). Arkiset esineet on liitetty internettiin ja ne voivat kommunikoida keskenään. Robotit avustavat tulevaisuudessa (ja jo nyt) palvelutaloissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tulevaisuudessa vaatteet mittavat elintoimintoja, bioinformatikan superälyt louhivat tietoa ja ratkaisevat sairauksia. Geenejä ja soluja korvataan nanoroboteilla ja lääkkeet valmistetaan yksilöllisesti. Ihmisen varaosia voidaan tulostaa jo 3D-tekniikalla. Tästä kaikesta tulevasta voi lukea lisää Tulevaisuusvaliokunnan julkaisusta 6/2013 Suomen sata uutta mahdollisuutta - radikaaliset teknologiset ratkaisut, jonka on laatinut Linturi & Ahlqvist.
Eli nyt jos koskaan on oikea aika miettiä myös omaa tulevaisuutta. Edellä mainittujen julkaisujen mukaan tulevaisuudessa terveyspalveluiden keskivertoasiakkaat vähenevät ja erilaiset erityistarpeet korostuvat. Suomen talous jatkuu kireänä ja yksi työpaikka ei yleensä tuo riittävää toimeentuloa. Eläke-ikä kasvaa , vapaa-aika lisääntyy ja miten sen haluat käyttää? Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Minä olen tehnyt ratkaisuni! Jos kertoisin sinulle, miten on mahdollista saavuttaa taloudellinen riippumattomuus, haluaisitko kuulla?
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa , Turun yliopistossa, työskentelevä VTM, kehitysjohtaja Olli Hietanen, on julkaissut Kipuviesti-lehdessä artikkelin otsikolla: " Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuskuvia." Siinä hän tarkastelee teemoja ja tuloksia, joita on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tutkittu 2000-luvulla. Tämä tutkimuskeskus on toiminut vuodesta 2011 lähtien eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvänä asiantuntijana. Immola & Casti ovat julkaiseet hyvin mielenkiintoisen Tulevaisuusvaliokunnan julkaisun 2/2014: Hyvinvointiyhteiskunta 2030. Tämän raportin ydinkysymys on mitä pitäisi tehdä, jotta suomalaisten hyvinvointi lisääntyisi- tai vähintääkin pysyisi nykyisellä tasolla tässä tilanteessa?
Hietasen mukaan teknologia on merkittävä muutosajuri: "Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200." Samaan aikaan toimiva hyvinvointivaltio heikkenee ja kansalaislähtöinen hyvinvointiyhteiskunta vahvistuu. Tämä tarkoittaa samaa, kuin mitä tostaina Sairaanhoitajapäivien avajaisissa puhunut perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula toi esille, että huomio on siirtymässä julkisista palveluista aktiiviseen kansalaiseen ja laitoshoidosta painopiste siirtyy entistä enemmän kotiin tuotaviin palveluihin.
Maailma muuttu ja tämä trendi näkyy myös terveysteknologiassa.Tieto ja palvelut ovat kerääntymässä palvelupilviksi (BigData), jonka voi profiloida itselleen (MyData). Näin raportoi FM. projektipäällikkö Ahvenainen raportissaan Tiede, tutkimus ja tulevaisuus (13/2014). Arkiset esineet on liitetty internettiin ja ne voivat kommunikoida keskenään. Robotit avustavat tulevaisuudessa (ja jo nyt) palvelutaloissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tulevaisuudessa vaatteet mittavat elintoimintoja, bioinformatikan superälyt louhivat tietoa ja ratkaisevat sairauksia. Geenejä ja soluja korvataan nanoroboteilla ja lääkkeet valmistetaan yksilöllisesti. Ihmisen varaosia voidaan tulostaa jo 3D-tekniikalla. Tästä kaikesta tulevasta voi lukea lisää Tulevaisuusvaliokunnan julkaisusta 6/2013 Suomen sata uutta mahdollisuutta - radikaaliset teknologiset ratkaisut, jonka on laatinut Linturi & Ahlqvist.
![]() |
| Hoitajan avustaja! |
Eli nyt jos koskaan on oikea aika miettiä myös omaa tulevaisuutta. Edellä mainittujen julkaisujen mukaan tulevaisuudessa terveyspalveluiden keskivertoasiakkaat vähenevät ja erilaiset erityistarpeet korostuvat. Suomen talous jatkuu kireänä ja yksi työpaikka ei yleensä tuo riittävää toimeentuloa. Eläke-ikä kasvaa , vapaa-aika lisääntyy ja miten sen haluat käyttää? Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Minä olen tehnyt ratkaisuni! Jos kertoisin sinulle, miten on mahdollista saavuttaa taloudellinen riippumattomuus, haluaisitko kuulla?
Sunday, 6 March 2016
6.3.2016 Maailman Lymfaödeema päivä!
Tänään vietetään maailman laajuisesti Lymfaödeemapäivää. Se mitä tuo "sana" ja "oire" pitää sisällään avautui minulle vasta vuonna 2009, vaikka olen toiminut sairaanhoitajana jo vuodesta 1985. Olin siis tehnyt sairaalassa hoitotyötä 24 vuotta, ymmärtämättä ja tietämättä, mitä lymfaödeema oikeastaan on, mistä se johtuu ja miten sitä hoidetaan! Väitän, että lymfaödeeman osalta osaamistaso on tänäpäivänä hoitolaitoksissa ihan samanlainen kuin tuona 24. vuotena. Vasta kun suoritin lymfaterapeutin tutkinnon v 2009 minulle avautui täysin uusi ymmärrys ja tieto tästä. Miksi en hakenut tietoa aiemmin? No, kun ei tiedä ettei tiedä niin ei voi tietää että ei tiedä. Näinhän se on! Valitettavasti lymfaterapia opinnot eivät edelleenkään kuulu hoitotyön ammattilaisten, fysioterapeuttien eikä lääkäreiden koulutukseen Suomessa. Olisiko aika vaatia tähän muutosta?
Tänään pyritään maailmassa lisäämään lymfaödeeman tutkimukseen ja hoitoon sekä seurantaan liittyvää tietoisuutta. WHO eli Maailman Terveysjärjestö arvioi, että 150 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti sairastaa sekundaarista lymfaödeemaa. Sekundäärinen lymfaödeema syntyy leikkausten (imusolmukkeiden poisto tai vioittuminen) tai trauman jälkitilana. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan syövästä selvinneiden todennäköisyys saada sekundaarinen lymfaödeemaa on 20-40%. Myös toistuva ruusu (erysipelas) saattaa vahingoittaa imusuonia ja johtaa lymfaödeeman syntyyn. NIH (The National Institutes of Health) kertoo primäärin lymfaödeeman esiintyvyyden olevan niinkin korkean kuin 1/ 300 elävänä syntynyttä lasta maailmassa. Erilasten parasiittien, loisten ja matojen aiheuttamasta lymfaödeemasta eli filariasista kärsii 1,4 biljoonaa ihmistä 73 maassa. Kyseessä on siis todella iso joukko ihmisiä, joille lymfaödeema on arkipäivää ja asettaa heille haasteita arjessa selviytymisessä. Silti, lymfaterapiaa ei opeteta Suomessa terveydenhuollon ammattilaisille peruskoulutuksessa. Duodecimin terveyskirjasto kirjoittaa turvotus ongelmasta ja "avaa" hyvin alaraajaturvotuksen ja valtimovajaatoiminnan osuutta siihen, mutta vain viimeisessä lauseessa on yhden rivin maininta lymfaödeemasta. T'ämäkö riittää meille?
Amerikkalainen Lymphatic Education and Research Network on käynnistänyt valtakunnallisen ohjelman, jossa systemaattisesti pyritään lisäämään Lymfaödeeman tietoisuutta, tutkimusta, koulutusta ja tukea. Upeaa toimintaa! Upeassa videoklipissä kerrotaan kuinka koko maailma tukee projektia ja yhdessä olemme vahvempia! Olkoon tämä tietopläjäys tänään pieni siemen sille, että muutkin hoitotyön ammattilaiset, tutkijat ja lymfapotilaat lyöttäytyisivät yhteen ja vaatisimme Suomeenkin lisää lymfaödeeman hoidon osaamista perus- ja erikoissairaanhoitoon. Parhaiten missio onnistuu, kun tiedon lisääminen aloitettaisiin jo sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja lääkäriopiskelijoille koulussa.
Tänään pyritään maailmassa lisäämään lymfaödeeman tutkimukseen ja hoitoon sekä seurantaan liittyvää tietoisuutta. WHO eli Maailman Terveysjärjestö arvioi, että 150 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti sairastaa sekundaarista lymfaödeemaa. Sekundäärinen lymfaödeema syntyy leikkausten (imusolmukkeiden poisto tai vioittuminen) tai trauman jälkitilana. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan syövästä selvinneiden todennäköisyys saada sekundaarinen lymfaödeemaa on 20-40%. Myös toistuva ruusu (erysipelas) saattaa vahingoittaa imusuonia ja johtaa lymfaödeeman syntyyn. NIH (The National Institutes of Health) kertoo primäärin lymfaödeeman esiintyvyyden olevan niinkin korkean kuin 1/ 300 elävänä syntynyttä lasta maailmassa. Erilasten parasiittien, loisten ja matojen aiheuttamasta lymfaödeemasta eli filariasista kärsii 1,4 biljoonaa ihmistä 73 maassa. Kyseessä on siis todella iso joukko ihmisiä, joille lymfaödeema on arkipäivää ja asettaa heille haasteita arjessa selviytymisessä. Silti, lymfaterapiaa ei opeteta Suomessa terveydenhuollon ammattilaisille peruskoulutuksessa. Duodecimin terveyskirjasto kirjoittaa turvotus ongelmasta ja "avaa" hyvin alaraajaturvotuksen ja valtimovajaatoiminnan osuutta siihen, mutta vain viimeisessä lauseessa on yhden rivin maininta lymfaödeemasta. T'ämäkö riittää meille?
![]() |
| Lymfaödeema päivä 6.3.2016 |
Amerikkalainen Lymphatic Education and Research Network on käynnistänyt valtakunnallisen ohjelman, jossa systemaattisesti pyritään lisäämään Lymfaödeeman tietoisuutta, tutkimusta, koulutusta ja tukea. Upeaa toimintaa! Upeassa videoklipissä kerrotaan kuinka koko maailma tukee projektia ja yhdessä olemme vahvempia! Olkoon tämä tietopläjäys tänään pieni siemen sille, että muutkin hoitotyön ammattilaiset, tutkijat ja lymfapotilaat lyöttäytyisivät yhteen ja vaatisimme Suomeenkin lisää lymfaödeeman hoidon osaamista perus- ja erikoissairaanhoitoon. Parhaiten missio onnistuu, kun tiedon lisääminen aloitettaisiin jo sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja lääkäriopiskelijoille koulussa.
Subscribe to:
Posts (Atom)





